lauantai 10. syyskuuta 2011

61.6


Ooh mikä olo! Istuin tuossa peilin edessä vaakareissun jälkeen ja maha ei pömpöttänyt paljon yhtään ja solisluut näkyivät heikosti ihon alta. Ai ai mikä tunne. Eilinen meni oikein hyvin lounaankin suhteen. Menimme kasvisravintolaan syömään jossa söin kaalisalaattia ja linssi-kaalikeittoa mikä oli erinomaista ja todennäköisesti myös hyvin kevyttä. Tämän jälkeen töissä oli perus raejuustoillallinen ja kotona sitten puolikas vehnäleipä juustolla. Eli kaloreita noin 800. Spittasin tosin töissä noin 100g karkkia mikä harmittaa vaikka siitä tuskin kaloreita nimeksi tulikaan. Positiivinen asia oli että 100g riittii vallan hyvin makeanhimoni tyydyttämiseen. Oli selvästi kyse makeanhimosta, ei nälästä tai tunteiden turruttamisesta ja olen iloinen että tunnistin sen ja pystyin sitä näin lääkitsemään pienellä määrällä.

Tänään Ällän äiti pyysi meitä syömään kanssaan Dennikseen, mutta tämä tyttö taitaapi jättää välistä. Äitinsä on todella mukava mutta hiukan pelottava ja tunnen oloni hyvin kömpelöksi ja seuraan sopimattomaksi heidän kanssaan. Ja sitä paitsi Denniksen pitsat ei nyt oikein sovellu laihdutusruuaksi. Näen tänään myös erästä vanhaa kaveriani hyvin pitkästä aikaa ja jännittää! Nyt vaan itsekuria itsekuria graa!

2 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon. Mä rakastan tunnetta kun maha ei pömpötä ja on ees hetken onnellinen :D <3 oon onnellinen sun puolesta et sä onnistut

    VastaaPoista
  2. kiitos neverperfect<3 säkin onnistut! Me onnistutaan kaikki! Se on vaan tahdosta kiinni! Tsemppiä!

    VastaaPoista