lauantai 31. maaliskuuta 2012

55.6

Heioa!

Täällä kipeänä porskutetaan ja olo on inha. Ainoa hyvä puoli tässä asiassa lienee se että en maista mitään eipä siis tee paljoa mieli syödäkään! Kävin äsken mielenkiinnosta vaa'alla ja se näytti 55.8 mikä on iltapainoksi huikean hyvä, toivon että aamulla olisi ronskisti pienempi. Kilo matkaa viikon päässä siintävään tavoitteeseen. Mahdankohan onnistua, pakkohan se on! Haluan näyttää hyvältä ja kerrankin vihdoinkin päästä siihen kesäkuntoon!

Olen alkanut suunnittelemaan uutta tatuointia, tai itseasiassa varasin jo suunnitteluajankin studiolle, hups. Se tulee olemaan ihan mielettömän hieno maalauksellinen kettu pohkeeseeni. Aiai rahaa menee ja äiti itkee mutta minkäs teet! Käyn ensi viikolla jutustelemassa siitä liikkeessä ja sitten saamme nähdä miksi päiväksi saan ajan ja minkä painotavoitteen otan siihen päivään mennessä. Nyrkkisääntö on että 54,3 olisi maksimi mitä sillon painaisin. Tositosi onnellinen olisin jos pääsisin 53 kiloon. Kauheasti en voi tavoitetta vielä laittaa kun se aika voikin olla yllättävän pian. Enää kuukausi aikaa pudottaa painoa ja minulla on vapputavoitteeseen vielä hmm 3 kiloa :S


ps, aloin kirjoittamaan henkilökohtaisempaa blogia mikä kertoo enemmän kaikenlaisista unelmista ja ajatuksista ja matkustamisesta ja jokapäiväisestä elämästä joita päässäni pyörii jotka eivät pyöri sh;n ja laihdutuksen ympärillä, jos kiinnostaa pistäkää kommenttina sähköpostiosoitteenne niin lähetän blogin osoitteen :)

torstai 29. maaliskuuta 2012

55.7

Hitaasti lähtee ryyppäyskilot :/ Motivaatio on matalalla mutta en aio luovuttaa! Reilui viikko aikaa pudottaa kilo ja kyllä sen nyt on onnistuttava! Huomenna ajattelin käydä ostamassa salikortin ja alkaa käydä oikein toden teolla urheilemassa. Vappuun enää kuukausi eikä tuloksia ole tarpeeksi argghh!! Nyt alan tsemppaamaan taas ja huh heh hoh voitan itseni! Kaloreita max 1200 tästä lähtien. Sorruin muuten tiistaina spittaamaan ensimmäistä kertaa neljään kuukauteen.. Harmittaa ja vituttaa mut minkäs teet ei enää ikinä uusiks ja siinä se.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

56.0

joo... Olin siis kaverin tupareissa eilen ja sitten porukat tuli käymään niin pelkkää puputtamistahan se koko päivä oli! Varmaan yli 2000 kaloria meni, mutta olkoot tämä nyt sitten sitä kuuluisaa buustia. Tänään tiukasti palaan ruotuun ja eiköhän tämä kerääntynyt neste häivene kehostani ihan parissa päivässä.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

55.3

Aina vain alaspäin! Hurjaa ja ihanaa, saa nähdä kostautuvatko repsahtelukarkkini vielä tulevaisuudessa painon jumittamisena tai kenties jopa nousuna. Eilen tunti salilla ja tänään töissä parisen tuntia kiivasta siivousta. Päivällä porukat tulee käymään ja sitä ennen pitäis käydä kaupassa ja tehdä suursiivous ja leipoa mustikkapiirakkaa. Kiire tulee ja Älkin vaan nukkuu ja on hieman kipeä. Illalla sitten edessä kaverin tuparit ja ai että kiva päivä! Koira pitäisi viedä ulos. Tekemistä piisaa, huomenna sitten viikon ainoa ja ensimmäinen vapaapäivä. Maanantaina taas alkaa hullu kierto uusiksi.

Tuntuu ihan käsittämättömältä että on enää kolme kiloa matkaa tavoitteeseen joka on ollut niin kauan niin kaukana. Nyt ei saa luovuttaa ja antaa periksi! Kaksi kuukautta kesäkuuhun jolloin alkaa bikinikelit ja kesähepenissä heiluminen. Tänä kesänä olen osa sitä viekoittelevaa tyttömerta, paljasta pintaa, ei ylimäärästä missään, ei kättä mahan päällä peittämässä makkaroita ei ikuista häpeää ja ällötystä. Ah! Täältä tullaan! Kaksi viikkoa aikaa ja vähintään 700-800g pois pitää saada, mieluiten kilo!

Ainiin tervetuloa taas uusi lukija :)

torstai 22. maaliskuuta 2012

55.4

Eilen repsahdin syömään karkkeja noin 150g edestä eli sen takia varmaan näin alhainen paino kun eipä nuo karkit paljoa siellä masussa paina. Kaloreita tuli eilen noin 1300 siitä miinuksena puolen tunnin hölkkälenkki ja puolen tunnin steppailu eli 1100 olisi päivän saldo, ihan ok! Plus että tein 8 tunnin siivoustyöpäivän eli jaloilla seisoskelua ja kipittämistä.

Painoa on pudonnut nyt seitsemässä päivässä 900g mikä on aivan erinomainen tulos! Todella tyytyväinen olen. Ei sekään kyllä missään tunnu näkyvän.. Toivon että tuo liikunta nyt tekisi tehtävänsä superkiinteyttäjänä.Seuraava tavoite on 6.4 painaa vähintään 54.6, siihen on sopivasti kaksi viikkoa. Ei ole hurja vauhti mutta sei haittaa ollenkaan kunhan vain putoaa toi kilo. Liikuntasuunnitelmana on liikkua viitenä päivänä viikossa hengästyttävästi vähintään tunti, tänään on vuorossa bodycombatin kokeilu hui että jännittää! Pelkään että olen ihan nolo siellä kun en osaa mitään ja omistan erinomaisen huonon kunnon vielä tällä hetkellä.

Aah hyvä fiilis tällä hetkellä tästä laihduttamisesta, se sujuu ainakin toistaiseksi mahtavasti :)!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

55.7

Hei taas uusi lukija, ihanaa mahtavaa ja tervetuloa!

Täällä taistelen itseni kanssa josko saisin lähdettyä lenkille. Eilen tuli hiukan sorruttua herkutteluun, ei edes yllättänyt olinhan töissä, siellä on vaan niin tylsää ja yksinäistä että heti alkaa tekemään karkkeja mieli ja niitä hiukan popsisinkin ja myös puolikkaan viinerin heh. Paino oli onneksi kuitenkin laskenut edes sen sata grammaa. Enää 100g palkkapäivätavoitteeseen, siihen on pakko yltää ei siis riskejä enää tänää. Vaikkakin söin äsken kaksi piparia vaikkei ollut tarkoitus.. MUR! Onneksi liikunta alkaa jo tuntumaan sopivasti "pakolta" enää en uskalla jättää liikkumatta ihan siitä pelosta etten laihdu tai jos laihdunkin niin liian hitaasti ja en kiinteydy ollenkaan. Kaloreita on tullut tuollaisina repsahtelupäivinäkin yleensä alle 1500 mikä on helpottava tieto. Syön noin kolme kertaa päivässä, kaikki kunnon aterioita. Iso aamiainen, lounas ja päivällinen. Napostelua välttelen vaan aina sorrun!

Ensi viikolla on Ällän synttärit ja pitäisi lahja kehittää mutta kaikki ideani tuntuvat niin laimeilta ja epäilahduttavilta. Vaikka varmasti hän ne kaikki haluaisi mutta olisi ollut kiva keksiä jotain oikein superihanaa superihanuudelle. Arki on tosi kivaa ja ihanaa Ällän kanssa, tosin nyt hän on yötöissä joten on vähän mälsää että joudun täällä yksin hiljaa kökkimään päivät kun poika nukkuu ja on kärtty mutta kuitenkin kaikki sujuu eikä riidellä ! Se jos mikä on ihanaa, vanhan avokin kanssa sai aina olla tukkanuottasilla ja hakata päätään seinään kirjaimellisesti kun toinen oli niin raivostuttava ja idiootti. Ällän kanssa on vaan ihanaa ja helppoa ja kivaa, sen seura inspiroi ja ilahduttaa päivästä toiseen. Ennen kaikkea saan olla oma itseni juuri sellaisena kuin olen ja hän jumaloi minua omalla hiljaisella tavallaan. Rakkaudentunnustusta ei kyllä ole vieläkään huulilta herunut!

tiistai 20. maaliskuuta 2012

55,8

Eilen ja tänään on tullut rehkittyä salilla ja haluaisin jo tuloksia, ehheh ai mitenniin kärsimätön ihminen.. Paino ei ole laskenut mutta eipähän ole noussutkaan, kolme päivää aikaa pudottaa 200g jos siinä en onnistu niin olen kyllä valtavan pettynyt! Mittailin mittanauhalla tänään ja tässä tulokset;

vyötärö; 64 (-1)
maha (pullein kohta); 83 (-1,5)
lantio; 89 (-1)
jalat; 52+53 (+- 0)

Katsellaan muutaman viikon päästä taas uudestaan. Mulla on todella vahva draivi päästä tänä kesänä siihen kuuluisaan kesäkuntoon. Ikinä en ennen ole näin tarmokkaasti ottanut liikuntaa ruokavalion tueksi ja ikinä ennen en ole myöskään näin lähelle tavoitetta päässyt. Maha on kyllä valtavan löysä ja menee aika paksuille makkaroille vielä, tähän on tultava muutos! Haluan voida istua bikinit päällä ilman että makkaroiden väliin erittyy litratolkulla hikeä.. Ainoa huono puoli tässä liikunnassa on että ruokahalu on todella kasvanut ja on vaikeampi pitää itseään pienemmillä kaloreilla. Toivon ja uskon silti että treenaus tuottaisi tulosta lihasrasvasuhteen muutoksena ja kropan pienentymisenä kiinteytymisen kautta.


sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

55.3

Blääh, eilen tuli ryypättyä ja siis vain nestettä tuo laihtuminen. Tapeltiin myös pahasti Ällän kanssa, ehkä oikeestaan jopa ekaa kertaa. Ärsytti niin jumalattomasti kun sen sanomisiin ei voi ollenkaan luottaa silloin kun on alkoholia kuvassa mukana + että hän oli juuri kaksi päivää sitten todennut haluavansa olla nyt jonkin aikaa selvinpäin.. Juu siltä tosiaan näytti kun kahmi kaksin käsin sitä kaljaa.. Raivostutti ja olen yhä raivona ja hän ei sitä tietenkään voi käsittää. Nyt pitää pysyä tiukkana etten syö tänään darraani pois.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

55.8

Hee, hyvin menee tähän asti. Eilen rehkittiin kaksi tuntia salilla kaverin kanssa. Puolisen tuntia crossarilla, vartti soutua ja saman verran hölkkää plus kokovartalotreeni. Ah että teki hyvää! Ja innostuin liikunnasta ihan tosissani! Saa nähdä jos tuo liikunta keräsi nesteitä lihaksiin ja paino laskisi huomiseksi vieläkin enemmän.. Toivotaan!

Tänään suunnitelmissa stepata tunti ja katsella kaksinverroin inspiroiaa dieetit vaihtoon ohjelmaa jossa läski luonnollisesti reversenä ja laihuli thinspona. Illaksi taas töihin ja huomenna menen ehkä yksinäni sinne salille rehkimään! Kokeilin aamutöiden jälkeen koon 36 farkkushortseja ne menivät vaivatta kiinni ja näytin jopa hyvältä. Ihan mieletön fiilis, kyllä tästä vielä kesäkuntoon ponnistetaan, tällä kertaa onnistun. Suunnitelmana alkaa käymään 2-3 kertaa viikossa salilla ja sitten 2-3 kertaa joissakin ryhmäliikunnoissa (vaihtoehtoina; spinning, bodypump, bodycombat ja bodystep, mitä suosittelette?). Ruoat liikkuu tonnin tuntumassa minkä koen ihan sopivaksi. Nälkä ei ole, välillä pieniä mielitekoja muttei mitään vaarallista. Syön joka aamu hedelmäsalaatin jogurtilla ja muutenkin panostan kasvisten ja hedelmien saantiin sekä tummaan leipään.

Enää 200g jäljellä palkkapäivän tavoitepainoon, jos hyvältä näyttää (niinkuin näyttää huuhuurraa!) lasken tavoitetta 55.5. Aikaa on jäljellä 6 päivää, eiköhän tuo kolmisen sataa grammaa siinä ajassa saada hävitettyä!

perjantai 16. maaliskuuta 2012

Intia sinä hullu maa!

Sini Punainen tuossa kyseli jo ennen matkaa matkatunnelmista ja nyt matkan jälkeen ihan itse matkasta joten päätin hänen innoittamanaan kirjoittaa postauksen jossa paljastan mitä puuhasin kun en blogia ollut päivittämässä.

Eli vietimme Ällän kanssa kolme kuukautta tuossa henkistymisen luvatussa maassa, kaukana materialismin kourien ulottumattomissa.. Ja paskat! Jos joskus olette kuvitelleet että aiai kun Intiassa ja Aasiassa on henkistä pyhyyttä vailla tavaraa niin olette hakoteillä. Intia pursuaa muovikrääsää, pahempaa kuin euroihmeestä aikoinaan löysi ja tiimarin kama on suoranaista laatukäsityötä tähän helvettiin verrattuna. Pahinta on kun ne kaikki saakelin ihmiset ostaa näitä höttösiä ihme muovipillejä ja vappukoristeita ilmeisesti vailla ajatusta mihin sellaista kaipaisi..

Intiassa lensimme ensin Delhiin ja paljon pelätty kulttuurishokki oli paha ja pelottava. Ekat päivät nukuttiin suurimmaksi osaksi vaan pikkuruisessa homeisessa pinkin värisessä huoneessamme ja oltiin syömättä kun ei uskallettu ulos. Kaikkialla haisee mätä ja kuolema ja vahvat suitsukkeet. Joka paikassa vilistää tummia ihmisiä hello sir come here sir please mam look at my shop sir which country rickshaw? ja koiria, ja kyllä lehmiä. Lehmät oli yks ihan lempparijuttu koko maassa, ihmiset pisti vituttamaan päivästä toiseen käsittämättömine tapoineen (nenänkaivuu ja tuloksen tarkastelu ruokapöydässä samalla äänekkäästi räkien ja röyhtäillen tai viattomampi paskantaminen kadunkulmassa..) mutta lehmät jotka käyskentelivät viilipyttyinä kaiken sen mekkalan ja raivopäisen liikenteen keskellä rauhoittivat ja huvittivat. Heitä ei tosiaan haitannut mikään. Samaan kastiin kuuluivat vesipuhvelit.

Seikkailimme Delhistä alas itärannikkoa ja katsastelimme muun muassa buddhalaisia raunioita ja intialaisten rantalomakohdetta Puria, mikä oli elämys sinänsä. Ja olimme 30h junavaunussa johon myytiin loputtomasti lippuja, trust me ette kykene kuvittelemaan ihmisten määrää siinä vaunussa, junan pysähtyessä ja ikkunoista virtaavan tuulen vaietessa pelkäsin todella kuolevani hiilidioksidimyrkytykseen tai vähintään kuuroutuvani kun kaksi hinduklaania karjui toistensa naamaan tuntemattomasta syystä.

Hotellimme löysimme yleensä opaskirjastamme Lonely Planetista tai ihan yksinkertaisesti katsomalla ympärillemme. Joka paikka pursuaa hotel -nimen alla kulkevia enemmän tai vähemmän torakkaisia ja ränsistyneitä puljuja jotka majoittavat pariskunnan noin 3-5 euron sopuhintaan. Ruokakulttuuri on mahtava, harmittaa etten ollutkaan tulisen ystävä sillä joka paikasta sai mitä hulluimpia snäckejä suoraan syliin tarjoiltuna, käärittyinä vanhoihin sanomalehtiin. Bussissa tai junissa ei ikinä tarvitse kulkea nälkäisenä kun aina juoksee joku kattiloiden ja patojen kanssa myymään kuumia samosia tai mitä vaan tuntemattomia taikinapalleroita ja paahdettuja pähkinäkorianterisekoituksia. Mutta chaita, intialaista maitosokerilitkuteetä, rakastin. Chaita saa kaikkialta noin 5 sentillä, keskellä yötä kun saavuttiin juna-asemille väsyneinä ja hukassa oli ensimmäinen toimenpide hankkia heti kuppi chaita. Ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla, aina chaita.

Maisemat ja luonto olivat upeita mutta kovaa vauhtia pilaantumassa kiitos alati ja holitttomasti lisääntyvien intialaisten ja heidän roskien käsittelytaitonsa. Kaikki heitetään vaan keskiaikaiseen malliin ulos ikkunasta ja suoraan kadulle. Junassa tiputetaan radan varret täyteen moskaa aina vaipoista vanhoihin vaatteisiin. Ärh, se ahdisti. Kerjäläiset ahdisti myös, mikä minä siinä olen antamatta rahaa pullean valkoisen mahani kanssa kun toisella paistaa selkäranka läpi mahasta ja sormet on menetetty lepralle.. Goalla ärsytti pakettimatkaläskit ihan suunnattomasti jotka vaan porsasteli ja makasi makkaroina rannalla tietämättä siitä oikeasta intiasta, kärsimyksestä, politiikasta ja paskojen kohtaloiden määrästä.


Kotiin oli ihana tulla mutta oli sielläkin upeeta olla. Intian parhaat ja huonoimmat puolet piilenevät siinä tosiasiassa että siellä kaikki on mahdollista. Nyt halajan jo uuteen reissuun ja unelmoidaan Ällän kanssa siperianjunasta kiinaan ja sieltä vietnamiin, ensi keväänä kenties?
Tässä joitakin mietteitä matkasta, lisää saa pyytää ja kysyä :)

55.9 !!

Jippijaijee! Riemun kiljahduksia 55 puolelle pääsystä ja sinusta uusi lukija!

Uskomaton fiilis olla tällä puolen viiskytlukua ja varsinkin kun on menkat päällä ja eilen illalla tuli syötyä iso salaatti juuri ennen nukkumaan menoa, toisaalta untahan en koko yönä saanut kiitos parin kahvikupin jotka tuli eilen päivällä ryystettyä.

Eilen olin käymässä Ässän luona, Ällän eksän, siinä on kyllä semmonen pala elävää thinspiraatiota että huhuh. Hän oli alkanut käymään elixian ryhmäliikuntatunneilla ja esitteli ylpeänä jo vatsan läpi kuultavia lihaksiaan. Ja pakko myöntää, kelpasihan sitä pyykkilautaa esitelläkin. Siitä sain kuitenkin innostusta ja inspiraatiota aloittaa itsekin kunnon liikunnan taistelussa läskiä vastaan. Kaikki te jotka olette matkaani seuranneet tiedätte etten ole suuri hien ja tuskan ystävä, mutta tähän on tuleva muutos! Tänään painelemme toverin kanssa salille ja hiki pintaan. Ensi viikolla alan käymään yliopiston sponsoroimilla ryhmä tunneilla mm, bodypumpia ja spinningiä ja sitten kerran tai kaksi viikossa salilla ja tämä on oleva suunnitelmani kilojen karistamiseksi. Tavoite vappuun mennessä on -4 mutta en ota sitä turhan vakavasti, kahden kilon pudotus on kuitenkin ehdoton! Ystäväni syntymäpäiväjuhliin on kolme viikkoa, yritän saada siihen mennessä itseni 54 kilon puolelle. Vappuun kuusi viikkoa joten neljä kiloa ei ole aivan epärealistinen tavoite. Seuraan tällä hetkellä löyhästi Healthy Skinny Girliä joka on ohjenuorani kaloreiden suhteen.

Ah ah tätä motivaatiota!

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

56.3

Eilinen meni kevyesti repsahdellessa mutta ei mitään liian pahaa kuitenkaan. Hiukan tuli karkkeja syötyä ehkä noin 150-200 kalorin edestä? ja yksi välipalapatukka 150 kcal muutoin pysyin suunnitelmissani ja olen todella ylpeä, en edes harkinnut herkkujen ostamista! Baarissa join tasan sen yhden lonkeron ja all was well. Oli myös todella hupi ilta kun kolme eri kansalaisuutta istui pöydässämme ja naurua piisasi. Mietin hetken josko oisin kävellyt kuusi kilometriä kotiin mutta jostain syystä en sitten jaksanut vaikka nyt harmittaa etten sitä tehnyt. Eli eilisen saldo 1300 kaloria max. Hiukan liikaa mutta ei ahdistavan paljon.

Tänään on paluu kouluun ja yksi kappale luentoja.. Ei yhtään maittaisi! Mutta pakko se on jotain tehdä elämällään eikä opintotukikaan juokse ellen ala nyt niitä pisteitä keräämään ja vauhdilla. Huoh, ei vaan motivoi yhtään! Haluaisin vaan karata taas maailmalle.

Päätin aloittaa kunnon kuurin nyt vapuksi. Tavoitteena olisi menettää neljä kiloa kuudessa viikossa, laskelmieni mukaan tämä vaatisi 1200 kaloria ruokaa päivässä. Aion käydä haasteeseen käsiksi Healthy Skinny Girlillä ja liikunnalla. Pyrin liikkumaan päivässä 200 kalorin edestä VÄHINTÄÄN mieluusti tietysti enemmän ja esimerkiksi perjantaina salilla kuluu varmasti enemmänkin. Liikuntana minulla on kävelyä koiran kanssa tunti päivittäin ja stepperillä polkemista mahdollisimman usein vähintään puoli tuntia kerrallaan (yleensä poljen tunnin niin että hiki tulee). Olen aivan äärimmäisen motivoitunut katseltuani höyhenen käyttäjien omia ennen jälkeen kuvia! Mielettömiä muutoksia jotka antaa ihan uutta pontta ja uskoa omaan projektiin. Olen tullut jo näin pitkälle, theres no going back!

tiistai 13. maaliskuuta 2012

56.3

Huomenia.

Yhä on motivaatio korkealla. Tänään tosin hyvän laihdutusputken pilaa illanvietto afrikkalaisen työkaverini kanssa mutta aion pidättäytyä yhdessä lonkerossa baarissa.. Kun kuitenkin mennään vain istumaan iltaa niin ei tarvitse sen enempää ryypiskellä. Joka viikonloppuinen juominenhan oli yksi suuri syy miksi viime vuotiset laihdutusyritykseni kerta toisensa jälkeen saivat suolaisen maun ja katkeran itkun säestämän lopun. Intiassa tuli kuitenkin oltua selvinpäin tuo koko kolme kuukautta mikä varmasti edesauttoi painonpudotusta huimasti. Kolmen kuukauden katko tuli parhaimpaan väliin, nyt osaan täällä kotonakin olla ryyppäämättä ja nauttia muista ajanviettotavoista olematta niin porukan vietävissä. Se lohduttaa ja auttaa taistelussa läskiä vastaan. Kuukauden aikana olen juonut kerran ja se käsitti noin kolme siideriä jotka saattelivatkin minut yhtäkkiä melkomoiseen humalatilaan. Siis alkoholia välttelen täällä kuin ruttoa kesäkunnon perässä juostessani.

Tänään kohtaan myös toisen haasteen, nimittäin työt. Minulla on sama vuoro jossa syksyllä surutta spittailin ja ahmin kuin viimeistä päivää, miten voin välttyä houkutukselta? Täytynee vain pysyä kovana. Tänään olen jo steppaillut puolisen tuntia ja vien pian koiran ulos vähintään puoleksi tunniksi. Töissä nyt ei sitten kulu niin paljon kun on vaan semmosta sinne tänne tepsutusta mutta voisin tietysti yrittää tehdä kaiken mahdollisimman energiaavievästi..

Ruoasta, tällä hetkellä syön aamiaista eli turkkilaista jogurttia (rasva pitää nälkää) mihin olen sotkenut mustikoita, hiukan viinirypäleitä ja pienen banaanin. Lounaaksi otan töihin bataattikeittoa ja ehkä voileivän. Illalla sitten lonkero, koitan kuitenkin pysyä 1300 kalorissa edes.

Perjantaina painelemme ystäväni kanssa tuohon viereen avatulle uudelle salille ponnistelemaan ja uiskentelemaan. Jännää miten nyt liikunta yhtäkkiä maittaakin jahka olen päässyt noista ihan ällöistä kiloista eroon!

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

im back!

Heivain taas kaikille!

Mietin pitkään palattuani intiasta (noin kuukausi sitten) mikä olisi blogin kohtalo, jatkuuko vai tallennanko tekstini vain koneelle omaksi ilokseni ja olen päättänyt jatkaa joten tervetuloa takaisin kaikki ihanat tsempparit ja lukijat! Upeaa että teitä on jo noin monta! Jatkakaa kommentointia että tiedän olette siellä ja seurailette eloani ja taisteluani painoa vastaan.

Elikkä asiat on intian jälkeen ihan huippuhyvin, kaikki mikä viime vuoden puolella aiheutti ongelmia eli lähinnä ahmiminen ja Äl on nyt historiaa. Intiassa jouduin luonnollisesti jatkuvasti olemaan Ällän kanssa mikä toimi erinomaisena esteenä ahmimiselle ja spittaamiselle. Voin iloisena ja ylpeänä todeta että kuivilla ollaan! Ei enää syljeskelyä minulle! Mahtava ja vapaa fiilis. Minua ja Ällää reissu taas lähensi ihan huippupaljon ja vaikkei rakkauden tunnustusta vielä ole pudonnutkaan (yli vuoden seurustelun jälkeen huoh..) niin tiedän että kyllä tuo möllykkä minusta silti oikeasti taitaa välittää. Nykyään on kotona semmonen halijussi että alta pois ja olen saanut sen unelmien miehen sieltä esiin minkä tiesin sitoutumiskammoisen kuoren alla piileskelevän. Oi onnea, oi auvoa!

Ja mikä parhainta intiasta palasin KUUSI KILOA kevyempänä ! Eli kolmessa kuukaudessa lähti 6 ihraista painokiloa vartalostani ja olen siitä nykyään jo hippusen ylpeä.. Lähtiessä (en ollut kirjoittanut silloin enää mutta paino nousi lähtöön mennessä) oli mittarissa 62 kiloa ja nyt ollaan laskeuduttu 56 kiloon, näin alas pääsin kerran yli puolitoista vuotta sitten mutten koskaan saavuttanut 50-52 kilon tavoitettani. Nyt taistelen kaikkien aikojen motivaatiolla eteenpäin. On ollut upeaa ujuttautua melkein kaksi vuotta vanhoihin kaapissa pölyttyneisiin tavoitehousuihin ja vetäistä vaatteita päälle ilman itkupotkuraivaria kun mikään ei sovi. Olen myös liikkunut vastoin tapojani jonkun verran. Siivousduunissa käyn taas kolmena tuntina päivässä, se on semmoista koiranpissitysliikuntaa ja sitten Ällän koira on muuttanut meille viettämään vanhuuttaan ja sen kanssa pyrin kolme kertaa päivässä ulos. Tänään tuli lisäksi täykkäreistä nautiskellessa stepperöityä tunti. Koitan siis myös liikunnan avulla kroppaani saada luovuttamaan grammoja. Kalori tavoitteena on alle 1200 + liikunta.

Intiassa opin syömään silloin kun on nälkä. Tuntuu hyvältä kun ei tarvitse ajatella ruokaa jatkuvasti. Taidan olla tervein mitä pitkääään aikaan. Nykyään syön melko terveellisesti paljon vihanneksia ja hedelmiä ja noin kolme kertaa päivässä. Herkuille annan tilaa kohtuudella. Esim muutama keksi päivässä tai suklaapatukka. Eilen tosin meni överiksi vitutuksissa; 280g karkkia ja 100g geishalevy mutta toisaalta ei sitten juuri muuta tullut syötyä kun olin tuosta niin täynnä. Olen siis löytänyt ja saanut kroppani nälkäreseptoreista kiinni. Enkä myöskään aio syödä paljoa alle tonnin sillä silloin herkut vievät ja minä vikisen.

Im back! Tulkaa tekin takaisin seuraamaan ja kommentoikaa ystävät!