61,3

En soittanut. En kai uskaltanut. En ole tarpeeksi ongelmainen.

Paino sen kuin jatkaa nousuaan ja itku ei ole kaukana. Jotain positiivista on sentään se että ensimmäistä kertaa elämässä musta tuntuu että musta tykätään sellaisena kuin olen, ei Ällää haittaa valtava masupömppöni vaikka itse sitä tuskaankin ihan hirmuisesti se tuntuu mua silti haluavan ja joka päivä. Helpottaa vähän oloa. Nyt ei tee mieli syödä, kurkku tosi kipeä, nieleminenkin yhtä tuskaa vaan ei auta töihin on mentävä. Ajattelin illalla käydä piristämässä Ällää ja viedä sille sen synttärilahjan ja kurkkupastilleja kun sekin on kipuinen ja aamulla tuli vähän isännöitsijältä kuittia kun on jollain lasit yrjössä, meni vähän villiksi toi lauantai-aamun jatkot.. Että kelpo tyttö kun olen pidän miehestäni huolta ja piristän ja lohdutan. Se on tosiaan alkanut tajuta että taitaa tykätä musta aika paljon vaikke vielä rakastakaan. Bussissa, humalassa kun lähdettiin baariin sopersi se jotain "...kun on löytäny sen ihmisen kenen kanssa haluaa olla loppuelämän..." hymyilin hiljaa ja olin onnellinen. Äl vois ehkä jopa olla the one. Saatiin myös kutsu sen isäpuolen jonkun sukuihmisen häihin! Olen tavannut miekkosen kerran ja noin vain minut tervetulletetaan joka paikkaan mukaan. Hyvä mieli.

riittää.

Maanantaina soitan ja pyydän apua. En pärjää ite. Tä ahmiminen on saatava kuriin ja tunnelukot sen takana selvitettävä, vasta sitten voin antautua analle kun mikään ei aja mua syömään.

61, jotain ?!

Ihanaa, uusi lukija tervetuloa <:

vittu tätä painonnousua. Mul ei oo tälkään hetkellä nälkä eikä tee mitään mieli mut tekee silti mieli keittää pastaa kaksi kiloa ja kääntää se kitusiini. Vatsa pullottaa kuin nälkämaalapsella, olen syönyt kuin nälkämaanlapsi, kuin se olisi ensimmäinen ja viimeinen kerta kun ruokaa saan. Ja pam nyt on taas viikonloppu ja pakko juoda ja sitten estot häviää ja syön taas ja darrassa syön myös taas ja GRÄÄ. Olen paniikissa. Nyt tuli kyllä stoppi helvetti. Tästä lähtien saan syödä ainoastaan yliopistolounaan ja mieluiten kevytkeittovaihtoehdon niinkuin olenkin tehnyt tässä viime aikoina. Chew spittaus on taas ottanut valtaa kun on ollut kaiken maailman suklaa ja karkkitarjouksia ja tänäänkin tiedän sitä tulevani harrastamaan töissä. Mutta ei purkastakaan liho ?!

Äl on ihan täysin muuttanut kelkkansa suuntaa! Eilen sain KOLME täysin spontaania tykkäystunnustusta ja kaksi onnellisuudenjulistusta, mitä ihmettä. Hän totesi myös että alkaa vasta nyt tajuamaan kuinka pitää minusta ja kuinka olen täydellinen. Olen häkeltynyt ja kuvottavan onnellinen. En ikinä, ikinä uskonut sen muuttuvan noin ja kertovan juuri sen minkä haluan kuulla. Ehkä se vielä joku päivä sanoo rakastavansa minua. Ah, kumpa saisin käännettyä tämän onnen motivaatioksi olla syömättä nyt kun kerta saan rakkautta joltain muultakin kuin ruualta.

60.8

En oo tehny muuta koko viikonloppuna kuin syönyt ja syönyt ja juonut. IHME et pain on noinkin "vähän" nyt vetelen aamiaiseksi pitsaa vitun loistavaa. Nyt on pakko ryhdistäytyä!! Ajattelin et jos saisin taas tsempattua ens viikonloppuun asti vähällä ruualla ja ilman chewspittaamista, mut mielessä kangastelee kookossuklaa ja kaikki muukin suklaa joka voi lipsahtaa kurkusta niin lohdullisesti alas. Suklaa joka sanoo "minä rakastan sinua Minttu, rakastan kovasti. Peittelen sinut uneen joka ilta, silitän päätäsi kun sinulla on kurjaa, juhlin kanssasi kun onnistut ja olet iloinen. Olen aina kanssasi." Sanat jotka haluaisin kuulla Ällältä, kuulen suklaalta. Ja kun en sitä rakkautta saa sieltä mistä pitäisi käy käteni jatkuvasti suussani. EN KESTÄ TÄTÄ. Mietin joka päivä pitäisikö vain soittaa ja huutaa apua, mutta en uskalla. Mitä sanoisin ? "Moi oon läski ja tarvin apua ku en voi lopettaa syömistä" yep, i dont think so. Pakko laihtua!!

Perjantaina kriiseiltiin taas kännissä Ällän kanssa. Itkin vaan etten voi olla sen kanssa jos en saa siltä mitään takas että olen kuin huomiota kerjäävä koira jonka häntä heiluu vimmatusti kun saa kerran vuodessa keksin ja taputuksen. No eihän se mies osannu siihen oikein mitään sanoa. Mutta halusi kovasti olla kanssani. Kai ? Olen sen kämpässä. Täällä oli jatkot ja kamala sotku. Minä siivosin äsken kun se meni töihin. Kaikki mitä teen vaan niin huutaa että rakastan sua Äl rakastanrakastanrakastan älä mene. Pieni rintintin sisälläni heilutti hulluna häntäänsä kun se tuli sänkyyn vaikka olisi pitänyt olla jo töissä halaamaan ja pussaamaan vielä monasti. Ennen kuulumatonta käytöstä häneltä ja meinasin pillahtaa itkuun onnesta.

60,0

Laihdutus ei suju. Ruokahalu on pohjaton ja tarve syödä hillitön, noh luotan siihen että puran tällä säästöliekin ja sitten taas tiukka linja niin painokin tippuu ketterämmin eikä kilot tule heti takasin kun syö leivän. Uskoisin.

Retkahdin itkuun eilen kesken seksin. Ei hyvä :D Olin päällä ja sattui ja sitten vaan aloin itkemään kun mietin että menettäisin Ällän. Se tietysti huolestui hulluna ja halas ja yritti pakottaa kertomaan.

"pettyisiksä jos mä olisin aina tämmönen, jos en laihtuis yhtään. Olisin vaan pullamasu?"

"Miks sun pitäis laihtuu? Sä olet laiha ja täydellinen"

"Mä en halua tehdä mitään väärin"

Mun sydän itkee hunajaa ku katselen sitä, kuin pieni ja sievä ja himottava se on. Haron käsilläni sen pehmeetä ihoa ja pussaan ja pussaan ja pussaan sen poskea. Se lukee lehteä ei käännä päätään eikä silitä takaisin tai pussaa. Mun tekee mieli takertua siihen ja imeytyä ihon läpi. Haluan niin hirveästi sanoa että rakastan sitä, mut tiedän et sei sanois takas joten en uskalla pilata tätä. Haluan vaan humaltua ja vuodattaa sille kaiken minkä tunnen mut se ei sano ikinä mitään takasin joten. Huoh mikskä rakkausongelmablogiksi tämäki on päässyt muodostumaan.

59.6

Heihoi! Ja ihanaa tervetuloa kaksi uutta lukijaa sydän! Olen pahoillani postaustauosta mutta olen ollut kipeänä ja viettänyt nyt viikon Ällän luona (ahh). Ollaan saatu asiat järjestykseen jotenkin ja se on ollut mulle aivan ihana, hellä ja huomaavainen. Olen tuntenut oloni rakastetuksi. Painolle tämä viikko sen sijaan ei ole tehnyt hyvää -.- Äl syöttää minua jatkuvasti jotta parantuisin ja saisin energiaa. Ei ole auttanut kurkkukipuselitykset tai oksettava olo. Onneksi sentään olen saanut vaihdettua jäätelön melko usein hedelmiin ja koittanut pitää kalorit tonnin tietämillä. Eihän tonni ole liikaa ? Onko ? En tiedä. Viikonloppuna myös kaatui alkoholia ja sen mukana valtava kasa ruokaa sunnuntaina. Jonka seurauksena vaakani näytti eilen 61.5 meinasi oksu lentää. Vaikka olenkin lihonut ei onneksi kuuttakymmentä ole vaaka kovin usein ylittänyt vaikka hetkellisesti ahmimisen jälkeen niin onkin voinut käydä. Onneksi tänään taas oltiin jo oikeilla raiteilla, toivon että paino laskisi näinkin korkeilla kaloreilla. Minusta tuntuu että kun Äl on niin kovin kaunis ja täydellinen ja pieni niin että minä en ansaitse häntä ennen kuin olen itse samanlainen ( varsinkin kun sen eksät on keijuja !) ja siksi haluaisin laihtua mahdollisimman nopeasti. Pelkään vaan että kaikki tulee takaisin nopean laihdutuksen seurauksena. Onko muilla tästä kokemusta, miten saada nopeat kilot pysymään poissa ?

Eksäni oli käynyt kotonani vara-avaimella lukemassa päiväkirjani. En pysty sanomaan oikein muuta kuin että vittu. Siellä luki nimittäin tasan tarkkaan mitä on tapahtunut ja koska ja kenen kanssa ja näin. Ahdistaa että joku on käynyt mun päässä ilman lupaa. Oksettaa. Vituttaa. Mut ehkä se nyt ymmärtää mikä paska ihminen olen ja jättää mut rauhaan.

59.3

-500 eilisestä, ärsyttää. Sais lähtee nesteet nopeemmin. No toisaalta eilen chewspittasin ja illal kymmeneltä keitin viel 40g pastaa, öö miksi ?! Ei ollu nälkä eikä tehny mieli ? Huoh kun on ihminen heikko. No tänään uudella menestyksellä ja näin kyl se taas tästä.. Mut masusta oli ehkä lähteny sentti? Ellen sitten taas toiveikkaasti kiristänyt mittanauhaa nähdäkseni edes jonkun muutoksen. Mutta kyl se tästä :) Viikonloppuna tulee ryypättyä kumpanakin päivänä eli sitä kauhulla odotellessa. Mut täytyy yrittää pitää ne syömiset minimissä ni ei oo hätää. Ja kylhän sen yhden runsaamman päivän saa pitää, kai ?

Mul on ikävä Ällää. Haluan haistaa sen ja kietoutua siihen ja rakastaa ja rakastella ja nähdä nyt jo herran tähden jo! Tässähän on kuitenki menny yks kokonainen päivä etten oo nähny sitä.. :D Nyt rikoin radiohiljaisuuden vahingossa ku pistin väärään numeroon viestin mut meniki OIKEESTI vahingos sille. Ja hänkin on kipeään päin kääntymässä mut eipä tietenkään tarjonnu lohtua tai seuraa tai mitään kun kerroin olevani kipeä huohh. Haluan vaan niin nähä sen ja kuulla et se tykkää musta.

59.8

Eli plussaa pamahti kaksi kiloa eilisen boostipäivän tiimoilta, hehhe.. MIellyttävä yllätys oli kuitenkin se että peilistä tuijotteli suhteellisen miellyttävä figuuri ja mittanauhakaan ei itkenyt vaikka napa eilen raikasikin. Tänään siis piti olla täyspaasto mutta kuinkas ollakaan ajauduin töissä chewspittaamaan levyn suklaata ja karkkipussin, eikä minun tehnyt niitä edes mieli ! Mutta jotenkin kai halusin helpottaa masentavaa päivääni töissä ja kurkkukipuani ja orastavaa kipeyttäni hyvitellä itselleni. Noh eiköhän tämä taas tästä huomenna viimeistään lähde uuteen nousuun.

Eilen saatiin asiat sitten lopullisesti sopuun Ällän kanssa ja en voisi ehkä olla onnellisempi tällä hetkellä. Tuli hakemaan multa pullaa ja sitten oli vaan taas samanlaista ihanaa ja mutkatonta kuin ennenkin ja kysyin että onko meillä kaikki ok ja hän sanoi että hänen puolestaan on hymyili ja pussasi. Ja nyt uskallan taas päästää tunteeni valloilleen ja vain rakastaa häntä sydämeni pohjasta.

Oon huomannu et kaupunki on alkanut ahdistaa. Tämä kaipaa metsään ihan hirmuisesti. Olen kotoisin pikkupikku paikkakunnalta peltojen ja metsän keskeltä, ja partiolaisena tottunut juoksemaan metsissä ja märissä vaatteissa ja haisemaan paskalta. Nyt kuitenkin olen asunut kaupungissa pian kaksi vuotta ja huomaan että nyt pikkuhiljaa alkaa iskeä metsäikävä. Joku viikonloppu tässä mahdollisimman pian pakkaan itseni ja Ällän ja vien sen maistamaan metsää.

57.8 jej!

Eilen menin neljäksi tunniksi istumaan Ällän rappuun ja odottamaan sitä kun halusin vain saada selvyyden meiän tilanteeseen. Jännitti niin et jalat tärisi ja kun se vihdoin tuli kotiin ni virnisti vain hämmentyneenä ja sitten saimme vihdoin juteltua, hänen mielestä ollaaan nähty liikaa ja ymmärsin kyllä hyvin pointtinsa jotenkin kai saatiin sovittua ja harrastettiin ihanaa sovintoseksiä oli kyllä niin hyvääää. Ostin myös pilveä eilen ja huomen vielä sitte filtterit ja tupakkapurua ni eiköhän ala pössyttely.

Tänään oli boostipäivä, ja luoja että tuliki syötyä. Kolme juustoista ruisleipää, kaksi lautasta keittoa + 6 vesikeksiä, minipitsa, kaksi laskiaispullaa, pala kakkua, korvapuusti ja litra maitoa. Tämä johtui siis siitä että kävin kotona ja äiti oli laittanut paljon herkkuja ja syötti niitä kuin viimeistä päivää. Harmittaa vähän koska syömisestä ei tullut samanlaista nautintoa kuin ennen eli jokin suhtautumiseni ruokaan on muuttunut viikon aikana ihanaa! En kokenut tarvetta syödä enkä juurikaan nauttinutkaan. Huomenna on siis vuorossa täyspaasto ja alle 500 kalorilla mennään taas loppuviikko niin hyvin kuin vain pystytään. Tiistaina ois laskiaisopiskelijabileet eli alkoholia tulee kulumaan ja lauantaina myös tulen juomaan joten ei auta kuin tsempata entistä tarkemmin ruokien kanssa. Ja tuskin siitä ongelmaa tulee kun en kerta Ällääkään näe koko viikkona kun yritän pitää siihen välimatkaa kunnes hän itse toteaa haluavansa minua nähdä. Oikein kammottaa huomiset vaakalukemat!

58.6

Eilisestä plussaa vaivaiset sata grammaa vaikka porsastelin kuin paraskin sika! Eli eilen tuli vedettyä viinipullo, pullasiivu, karkkia ja sipsiä sekä pari tequilaa ja sanonpahan vaan että oli semmonen ilta joka ei hevillä unohdu ! Herra jumala sanon vain. Elikkä, muistatte kai miten olen kertonut Ässästä, Ällän upeasta eksästä joka on yksi suuri thinspiraationi, niin tapasin hänet eilen baarissa ja aloimme juttelemaan ja tanssimaan ja nyt puhutaan facebookissa ja hän on mukava ja hän sanoo että minä olen ihana. Ja olen äärimmäisen hämmentynyt. Todella hämmentynyt, voiko näin edes käydä.

Motivaatio laihdutukseen on korkealla, varsinkin kun eilisen hullusta illasta on noin vähän plussaa tullut. Tänään siis paastotaan mustikkakeiton ja laittikokiksen voimin enkä usko tekevän tiukkaa, voisin myös steppailla hiukan.

Apua ollaan nyt juteltu jotain pari tuntia ja oon vaan ymmärtäny tosi suuresti itsestäni asioita ja Ällästä asioita. Tä on todella mindfuck kokemus. Tajusin muun muassa et vaikka olisin laihempi sei saa ketään tykkää musta yhtään enempää ja oon aina voinu syyttää läskejäni hylkäämisestä mut tuntuis tosi pahalta kohdata se et joku voi hylätä mut mun itseni takia. oon myös ymmärtänyt miksi Äl käyttäytyy niinku se käyttäytyy ja miksei se kiehnää ja hempeile ja minkälainen se oikeastaan on ja nyt rakastan sitä enemmän ku ennen, ja on hyvä olla.

58.2/58.5

Jeejeejee ihanaa paino laskenu kilon eilisestä! Ainakin Ällän äidin vaa'an mukaan joten lisäsin siihen varuiksi 300 grammaa koska en pääse omalle vaa'alleni tänään ennen kuin olen juonut/syönyt mitään. Eilen oli kiva ja kamala päivä. Eka Är tuli mun luo ja puhuttiin paljon ja pitkään niin musta ja Ällästä kuin laihdutuksesta. Sovittiin et alotetaan ensin kahden viikon tehopaastolla eli max 500 kaloria päivässä ja jos tämä menee yli niin seuraavana päivänä täyspaasto. Olen tosi motivoitunut ja ruokaa ei oikein tee enää mielikään. Sovittiin että kerran viikossa saa pitää boostipäivän jolloin saa syödä mitä haluaa ja miten paljon haluaa, mutta seuraavana päivänä taas boosti. Olen tosi onnellinen tästä painonlaskusta! Toivon todella et huomen oltais jo 57 puolella se olisi aivan ihanaa, koska sunnuntaina on eka boostipäivä kun menen kotiin syömään ja äiti laittaa kaikkia herkkuruokijani joten miksi sitä lähtisin välttelemään.

Noh sitten menin Ällän luo keskustelemaan, siitä mistä kerroin eilen ja se oli täysi katastrofi. Melkein erottiin ja en vieläkään tiedä oliko päätös pysyä yhdessä oikea. Hän sanoi ettei tunne kanssani oikein mitään suurta ja ihmeellistä ja ettei ole mitenkään erikoisen iloinen minut nähdessään ja näin kun kerroin siitä etten tunne oloani halutuksi ja muuta vastaavaa. Tuli todella petetty ja paska olo. Aloin miettimään että tykkääkö se musta ollenkaan ja lopulta sanoin että ehkä tarvit vaan jonkun ketä sut sytyttää ja kenestä et voi pitää näppejäsi erossa, ja siihen se vastasi että niin sinut. Joten en tiedä yhtään mitä ajatella tai tehdä. Ajattelin kuitenkin nyt olla näkemättä sitä ja ottamatta mitään yhteyttä kunnes hän itse sen tekee ja ymmärtää et sen elämä on paskaa ilman mua ja ettei tuu parempaa ja hienompaa ihmistä saamaan.

59.0/59.4 ?!

Okei. Nyt vituttaa. Heräsin Ällän luona ja loikkasin äitinsä vaa'alle, noh se näytti -300 eilisestä eli 59.0 mutta nyt kotona (en ole syönyt muuta kuin juustosiivun enkä juonut mitään) näytti oma vaaka +100g eilisestä ja vituttaa. Eilen tuli kyllä syötyä ihan liikaa eli;

desi jogurttia
mustikkakeittoa
subway vege 15cm
JA n. 1,5 desiä ranskalaisia kera ketsupin (Äl pakotti)

= 660 kaloria kiloklubin laskemana

Nohhh toivotaan että ranskisten suola se vain keräsi nestettä, mutta kai näillä kaloreilla pitäisi painon pudota ?! Lohduttakaa nyt joku, ja ei älkää anonyymit vaivautuko kertomaan terveellisestä laihdutuksesta.

Nyt on myös mun ja Ällän eka kriisi edessä ja se nostetaan iltapäivällä pöydälle. Elikkä ongelmat ovat minun puoleltani tällä kertaa. En kestä sitä kun Äl ei halua tehdä kanssani mitään, eilenkin istuttiin vain sen luona ja katsottiin telkkaria. Eikä siinä mitään tykkään telkkarin katsomisesta vähän liikaakin mutta jos sitä tekee poikaystävän kanssa niin haluan kuherrella ja kiehnätä ja pussailla ja hiplailla ja näin en istua sohvien kummassakin päässä kuin vanha aviopari sanomatta sanaakaan. En minä kavereidenikaan kanssa katso telkkaria turpa kiinni tuntitolkulla !! Sitten toinen on juuri tämä että hän ei ole puoliksikaan niin hulluna minuun kuin minä häneen ja haluaisin tuntea oloni halutuksi ja rakastetuksi ja tällä hetkellä tuntuu että joudun hakemalla hakemaan huomiotaan ja se on aina minkä joka haluaa nähdä ja näin. Joten ehkä vaadin liikaa kun toivon että joku olisi hulluna minuun, mutta hei kyllä mulla olis ottajia. Tuntuu että Ookin (ällän hyvä ystävä) haluaa minua enemmän nähdä ja antaa enemmän huomiota sillon ku ryypätään yhdessä kuin Äl. Et ärrinmurrin en tiedä mitä tehdä. Täytyy siis puhua ja sovittiin että puhutaan kun se pääsee töistä. Pitää oikein kirjottaa ylös että muistan mitä haluan sanoa.

Huoh no ainoa hyvä puoli on ettei ole nälkä eikä huvita myöskään noiden vaakalukemien jälkeen syödä.

Ja miksei ketään ikinä kommentoi prkl!

59.3

-700g eilisestä, olen ihan tyytyväinen soisin kyllä että paino lähtisi vikkelämmin. Nyt täytyy tänään ja huomenna pysyä tosi tiukkana kun näen ihmisiä. Tänään ällää ja sen kanssa sorrun aina herkuttelemaan ja huomenna myös kahta kaveria joiden kanssa on ollut tapana valmistaa terveellisiä mutta kaloripitoisia herkkuruokia. Toivottavasti Ällä vain ei ehdota että tehdään jotain hyvää ruokaa yhdessä. Yöllä näin unta että ahmin suklaata ja maitoa kuin viimeistä päivää ja olin todella ahdistunut ja masentunut siitä miten olin taas ylittänyt sallitut kalorit. Mukava herätä, ei nälkää eikä heikotusta ja peilistäkin tuijotteli litteähkö maha, ainakin sata kertaa paremman näköinen mitä se on kertaakaan tänä vuonna ollut. Nothing really tastes as good as skinny feels. Eilisen minikaloripäivän (250-300) jälkeen onkin tänään jo helpompi pitää kontrollia mikä on ihanaa.

Juttelin eilen yhden hyvän ystäväni Ärrän kanssa, joka on siis lihonut huomattavasti tässä vuoden aikana (muahhahaa) ja tulimme siiheen tulokseen että nyt on käytävä laihduttamaan kesää varten. Tai siis minähän olen aina siinä tiedossa mutta sain lietsottua hänet kaveriksi ja samalla motivoijaksi koska en halua hävitä ja olla se pullamasu kesällä. Epäilen kyllä että Ärrä ei selviä tästä koitoksesta, toisin kuin minä. Tällä kertaa taidan todella onnistua!

Taisin myös turhaan eilen ressata minun ja Ällän suhteesta, olin tosi onnellinen kun se vielä illlalla pisti viestiä ihan itse ja oma-aloitteisesti että oliko minulla kivaa eilen ratsastamassa ja tekstattiin siinä sitten niitä näitä tunnin verran ja kyllä hän on sellainen ihanuus että. Toki jos voisin yhdistää häneen eksäni mielettömän huolenpidon ja ehdottoman kiehnäysrakkauden olisi ylitäydellistä..

Tänään siis ohjelmassa; ratsastusta ja pulkkailua, sekä tietysti hyötyliikuntaa.
Ruuaksi; mustikkakeittoa ja jogurttihässäkkä (jugu+omena) + jos illalla käy tiukat paikat omena/kiivi Ällän luona tai max desi ruokaa tai yksi ruisleipä. EI MAITOA.

60 ?!

Tervetuloa uusi lukija :)

Voin vain kuvitella mitä paino olisi ollut eilen aamulla jos kerta tänään eilisten 5o0 kalorin jälkeen näyttää vaaka kuuttakymmentä hyhhyh. No uudella vimmalla!

Tänään on mennyt tosi hyvin. Heti aamusta asti ollut jalkeilla ja tultu käveltyä hurjasti paikasta aa paikkaan bee, sitten tuli temmottua tallilla muutama tunti ja nyt vasta olen päässyt kotiin ja päivän ensimmäistä "ateriaa" nauttimaan. Eli desi jogurttia ja sekaan omena. Kiivejä löytyy myös ja kevyttä mustikkakeittoa (8kcal/100) eli näillä mennään. On ihanaa olla kun vatsa on tyhjä. Eikä nälkäkään juurikaan vaivaa. Se mikä nyt jännittää on se että läppärini ei jostain syystä lataa?! Eli laturissa taitaa olla jotain vikana ja akkukestoa jäljellä enää 2 tuntia. PELOTTAVAA.

Ällää en ole nähnyt sitten sunnuntain, mitä nyt eilen aamulla heitti mut kotiin ja tänään toi tosi pikaisesti hanskat, sei siltikään tunnu haluavan nähdä mua. Kaipa analysoin liikaa mutta tuntuu että ero saattaa olla edessä pikemmin kuin uskonkaan. Ahdistaa. Haluaisin että se kietoutuisi ympärilleni ja kiehnäisi kanssani samoin kuin minä ihastuksesta sekaisin teen. Pistin sille tänään viestiä että josko mentäisiin pulkkailemaan mutta tuo vastasi nyt noin puolentoista tunnin jälkeen että huomenna kun tänään menee synttärikahveilemaan. NIIN, siin ä lisä ahdistuksen aihetta minulle, mitä ihmettä hankin hälle synttärilahjaksi ideoita anyone?!