Kaksi päivää menty nyt n. 700-800 kalorin päiväannoksella ja paino näyttää 59.1 ! Ilo on suuri ja peilistäkin katselee jo lähestulkoon miellyttävä yksilö ja figuuri. Olen tositosi iloinen. Ehkä sittenkin saavutan bikinikunnon kesään mennessä, toisaalta nyt näyttää siltä ettei kesä koskaan saavukaan. Lunta ja jäätä joka paikka pullollaan ja siinähän jököttää ja pysyy. Laihdutus siis ihan hyvällä mallilla tässä vaiheessa, mutta täytyy noita kunnon mättöpäiviäkin pitää ettei vaan lähde body säästöliekille, sitä ei nyt kaivata.

Riideltiin äsken R:n kanssa suht rajusti. Harrastetaan yhdessä partiota ja pidetään sudenpentulaumaa, noh tappelun syy oli sitten sama kuin aina tässä teemassa; minä en ole tarpeeksi aktiivinen lasten kanssa (vihaan niitä, kaikil joku adhd ja niin vitun raivostuttavia) enkä saa mitään kokouksissa muka aikaiseksi. Olen todella yrittänyt parantaa tässä, mutta mielestäni ongelma on siinä että R suunnittelee yksin mielessään kokouksen kulun valoittamatta sitä kenellekään muulle jolloin minun on äärimmäisen vaikea toimia ja tehdä yhtikäs mitään. Minkä lisäksi kärsivällisyyteni ei todellakaan riitä persaukkolasten kanssa. Ärsyttää. En ikinä osaa tehdä R:ää tyytyväiseksi vaikka yritän. Valitti myös mun ylinegatiivisesta asenteesta näihin kokouksiin etten sais vaan valittaa. Vituttaa ihan törkeesti ! Tuntuu et on ihan se ja sama jos tulee kotiin vai ei. Sanos ettei tuu ainakin, mut kyllä routa porsaan kotiin ajaa. Vittu kun se ärsyttää mua välillä. Ehkä siks et se on oikeessa ? Mut mä oon yrittäny ! Se vaan kieltäytyy huomaamasta sitä.

60.1 OKSENNUS,

Eilen söin noin 200g karkkia ja illalla puoli yhdeksän aikaa juustoaterian, kulutin tämän lisäksi varmasti 500 kaloria. Ärsyttää niin helvetisti että menin syömään noin myöhään illalla vaikka kaloreihin mahtuikin, sormet on turvoksissa ja vaaka virnuilee ja nauraa minulle. Tahtoisin niin vaan paastota tänään, mennä pitkälle kävelylle ja juoda paljon paljon paljon vettä ja lightkokista ja vitamiineilla rikastettua mehua. Hyi kun kuulostan sairaalta kun luen omaa tekstiäni joka pulppuaa sydämeni sykkeestä aivojeni uumenista. Ajatukset tulevat ja sormeni sylkevät ne ruudulle ennen kuin ehdin ne edes tiedostaa. Jälleen tekee mieli kääntyä kerälle peittopesään ja herätä aamulla vaa'an näyttäessä 58.9.

En taida tätä menoa ikinä olla bikinikunnossa kesällä, niin kuin itselleni tänä vuonna lupasin. Vittu, itsekuri missä olet ? Haloo tule kotiin äitillä on ikävä. Tiedän etten ole voinut lihoa mutta silti nuo luvut oksettavat ja se kuinka tunnen olevani täynnä kuin täytetty porsas ja turvoksissa kuin mikäkin sotanorsu. Vatsa pömpöttää pinkeänä ja ylpeänä itsestään muistuttaessaan ilmetysti buddhan olemusta. Sormet vikisevät sormuksien otteessa ja jalat puutuvat. Haluan takaisin sen ihanan keveän olon kun on syönyt vain vähän ja on hyvä ja kevyt olla ei harmita liikasyönti muttei myöskään ole nälkä, on aika palata oikealle tielle. Jos R nyt tulee kotiin jonkun suklaalevyn kanssa niin ehkä päästän itkun.

MURR!

edit; odotin jopa sen kriittisen kolme tuntia, TULOKSETTA!! Paino näytti 59.9 (sei aamulla osananut päättää että 60.1 vai 59.9) eli ei mitään laskua -.- Ompahan kuitenkin viidenkympin puolella. NYT PAASTOTAAN. Suunnitelmana juoda paljon, lightkokista, mehua ja vettä + syödä korkeintaan muutama leipä täytteineen. Vittuku ois helpompaa jos asuis vaan yksin eikä poikkis ois aina tuputtamassa.

Okei nyt tein sen päätöksen etten varppina syö mitään ennen kuin R tulee kotiin joka on varmasti joskus neljän jälkeen, silloin katsomme todennäköisesti yhdessä jotain dokumenttia (voi minä pidän dokumenteista suuresti) ja silloin saan syödä kaksi täysjyväleipää med creme bonjour ruohosipuli, salaatti, broilerileike ja paprika. Muuten juon vain litratolkulla vettä. Pakko! Huomenna vaaka palkitsee ja saan varmasti taas syödä normimmin. PAKKO.

59.6

Eilen kalorit paukkuivat parissa tonnissa kun vetelin croissantteja, leipää, suklaata ja karkkia :S Miksen osaa olla ahmimatta, miksen ? Miksi ruoka pitää heikkoa mieltäni talutushihnassaan, sitä luulee että on tilaa juosta mutta yhtäkkiä terävä nykäisy palauttaa maanpinnalle, ruoka on herrasi. Mutta siitä viis, parannun kyllä ja opin syömään hitaasti mutta varmasti. Yksi askel eteen ja kaksi taakse, eikös se niin mene! Mutta siis hyviä uutisia että aamupaino nousi vain sadalla grammalla ja sitä ennen olin syönyt suklaapatukan ja juonut lasillisen vettä, joten se olisi varmasti ollut vähemmänkin! Jee :> Ihana huomata miten paino ei enää nyi 60 kilon puolelle vaan 50-luku on tullut jäädäkseen. Nyt bloggailen ja juon kylmää ihanaa vettä töitten jälkeen, illaksi vielä takaisin ja tuleekin siinä kulutettua melkein 600 kaloria.

MUH :(

Hei taas, vaihdoin tätä ulkoasua vähän enemmän oman näköiseksi ja tykkäänkin tästä kovasti paitsi että nuo tiedot on vasemmalla tuntuu hankalalta jotenkin. Huoh perheonni katkesi juuri, olen yksin kotona ja rauhassa bloggailin ja tein muuta laihikseen liittyvää mistä en todellakaan haluaisi poikaystäväni tietävän (sanottakoon häntä vaikka Rasmukseksi), noh yhtäkkiä Rasmus rynnistää ovesta sisään ja tarvitsee konetta no ensimmäinen reaktio oli tietenkin lyödä kansi kiinni ettei tuo näkisi mitä teen mutta konehan tietysti meni aivan jumiin ja Rasmus raivostui. Tiuski hirveästi ja rynnisti ulos ovesta tehtyään juttunsa. Sinänsä täysin harmitonta enkä varmasti normaalisti ottaisi moisesta mitään palkokasvia kirsuuni eikä hänkään minun jäädytyksestäni mutta nyt olen todella väsynyt ja poikki ja hän oli varmasti myös käärmeissään jo valmiiksi jostain joten avot ! On ihan kamala olo kun haluaisin vaan olla hälle hyvä varsinkin kun se on koko päivän tanssinut ympärilläni ja kertonut minulle kuinka rakastaa, mutta ei auta itku markkinoilla. Siivoan sovitteluksi kämpän ja luikin hiirenä kolooni niin Rasmus tulee varmasti kotiin palattuaan heti halimaan ja kiitostelemaan. Olen ovela. Täysin turha postaus anteeksi mutta äh tämä on kuin päiväkirjani ja haluan päästää kaiken ulos mikä hiemankin kaihertaa, kukaan ei teitä pakota lukemaan.

Syöty;
2 täysjyväleipää med broilerleike,salaatti et paprika
Geishasuklaapatukka <3
Nuudeleita pestolla, 125g
muutama krokettiperuna, muutama salmiakki, pala patonkia..

59.5 ;>

Söin eilen hyvällä omalla tunnolla ~1300 kaloria ja taas oli paino pudonnut sata grammaa eilisestä, paras mieli!
Aion vastaisuudessakin syödä kunnolla, en halua sitä säästöliekkisekoilua elämääni ! Enää neljä ja puoli kiloa väli(?)tavoitteeseeni 55 kg, uskomaton tunne että olen päässyt jo näin pitkälle. Olen monien tapaa noin miljardikertaa vannonut laihtuvani ja tekeväni pysyvän muutoksen elämääni mutta koskaan en ole onnistunut. Parhaimmillani kasiluokalla laihduin ja painoin 60kg mutta sitä alemmas on ollut mahdoton päästä. Nyt alkaa muuten jo tietämään että kuinka paljon voi päivässä syödä ei tarvitse heti rynnätä KK:n ruokapäiväkirjaan tarkistamaan kalorimääriä vaan voi suunnilleen syödä "niin kuin haluaa".

Tänään olin töissä, vaihteeksi, eli kaloreja kulutettu se ~300 muuten kotona lukemassa kirjoituksiin tainoh enimmäkseen lueskelen muiden blogeja ja hengailen kiloklubissa ja haaveilen uusista pienemmistä luvuista vaa'an naamalla. Uunissa muhivat röstiperunat ja mielessä kangastelee pelko ensi kesän tapahtumista. Poikaystäväni, joka siis kävi intin viime vuonna, aikoo nyt mahdollisesti mennä takaisin inttiin ensi kesänä kolmeksi kuukaudeksi. Tiedän että hänelle olisi äärimmäisen tärkeää selvittää asia itsensä kanssa, mutta en voi olla ahdistumatta ajatuksesta. Hänen ollessaan armeijassa olin aivan hajalla, en saanut mitään tehdyksi itkin ja itkin ja lihoin,lihoin,lihoin kunnes painoni kutitteli melkein 70 kiloa. Jokainen lomaviikonloppu oli oikea aarre, emme poistuneet sängystä vaan naimme (silloin sekin vielä sujui..-.-) ja vain silittelimme toisamme huumassa siitä että toinen vain oli siinä. Tottakai silloin osasi arvostaa toisen seuraa enempi ja oli vähemmän riitoja, mutta en todellakaan haluaisi kokea sitä uudestaan. Joka sunnuntai-ilta saatoin hänet asemalle ja nieleskelin kyyneleitä jotka sitten ryöppysivät poskilleni hänen noustuaan bussiin. Iltaisin makasin hiljaa pimeässä sängyssäni ja odotin sydän syrjälläni että tuttu viestiääni lurittelisi rakkauttaan korvaani, katselin pitkään "sinulle on 1 saapunut viesti" -kuvaketta ja vain nautiskelin siitä että tiesin sen olevan häneltä, tiesin sen olevan täynnä rakkautta ja ikävää, turvaa ja huolenpitoa paketoituna 160 merkkiin. Nyt asumme yhdessä ja kaikki on taivaallista ja ihanaa. Minua jännittää, hyvällä ja huonolla tavalla. En halua toisesta eroon mutta voihan se tuoda taas uutta potkua suhteeseen ja saan olla yksin ja laihtua rauhassa ilman että toinen tuputtaa herkkuja naamaan koko ajan :D Mutta silti en halua.

59.6

Nostin kaloreita entisestä mikä sai painon putoamaan ihme kyllä! Eli yhteensä tuli syötyä noin 1400-1500 kcal? Mikä kuulostaa aivan järkyttävältä summalta :S Vaan ehkä kehoni sitten oli säästöliekillä ja tämä potkaisi sen liikkeelle..



Tuntuu kuitenkin että haluaisin kaikkein eniten vain olla syömättä, käpertyä peiton alle ja kehrätä itselleni pieni perhosen pesä, nukkua ja uinua ja herätessäni kuoriutua kauniina sitruunaperhosena pesästäni. Adistuskohtaukset omasta kehosta vaivaa. Saatan pukeutua päivävaatteisiin ja aivan yhtäkkiä laota maahan ja alkaa itkeä hysteerisesti koska vihaan omaa kehoani niin paljon. Vihaan vatsamakkaroita, vihaan vihaan vihaan vihaan!! Välillä tekisi mieli ottaa veitsi ja veistää pois kaikki tuo ylimääräinen rasva jossa sisäelimeni kylpevät. En yksinkertaisesti halua että kun minuun koskee saa käden täydeltä läskiä. Luulin ennen että tässä painossa alkaisin jo olla hoikka, mutta vaikka ruumiinmuotoni on melko tiimalasi niin silti kaikki rasva pakkautuu jenkkiksiin ja buddhamasuun. En haluisi syödä tänään enempää, mutta uskon että on pakko jos säästöliekillä kerran olen..Silloin syöminen on nopein ratkaisu ongelmiini. Kaiken pahan alku ja juuri koituu oljenkorreksi. Enkä valita, ruokahulluhan olen. Voisin ahtaa tonneittain herkkuja itseeni jos vain olisin yksin.

59.8

Tulihan sitä eilen sitten taas syötyä illalla vielä 100g pastaa ja hieman jauhelihaa sekä päivällä vielä kaksi viipaletta täysjyväleipää mikä vei kalorit 1050.

En tiedä mikä taas on kun vedän pientä aarrearkkupussia tässä vieressäni, ahmimishäiriö tuntuu nostavan päätään.. Illalla pitäisi vielä mennä katsomaan Liisa Ihmemaassa ja sinne luonnollisesti karkkia mukaan, en varmasti pysty kieltäytymään ja avomieskin ihmettelesi todennäköisesti suuresti. Vituttaa vaan ihan hirveesti tämmönen ku en muka saa itseäni niskasta kiinni !! No onneksi pian on herkut syöty pois tästä talosta niin ei tule niitä tänne kyllä enää ostettuakaan!! Pelkkä oman kropan näkeminen tuntuu oksettavalta. Itkin vaan eilen lattialla sitä miten vihaan itseäni ja sitä miten en pysty mihinkään, edes olemaan syömättä. Haluan vain olla kaunis, vihdoin!

Syöty;
140g karkkia= 474kcal
yksi täysjyväleipä juustoviipaleella ja lasillinen mehua = 140 kcal

Total; 560 kcal

Eli kello on vasta kaksitoista ja olen syönyt jo yli 500 kcal, JES NÄIN TÄN PITÄISKI MENNÄ -.-!! En tasan syö MITÄÄN ennen sitä illan karkkiseksisessiota, ärh mikä mun on kun en saa itseäni toimimaan kunnolla edes yhtä päivää! Missä on mun tahdonvoima ?

ps, töissä olin tänään ja kiloklubi antoi kuluttamakseni kalorimääräksi 459, voiko olla totta ?! (työnä siivous, eli mopin perässä kävelen kolme tuntia)

59.8!

Kolmen tunnin jälkeen, paino tosiaan putosi 300 g!! Laitoin mansikkajogurtin pakkaseen ja teetä mikroon. Paraikaa syön eiliseltä jääneitä pahoja pantterikarkkeja (n, 20kpl) ja jääkapissa huomasin olevan mansikkakeittoa (14kcal/dl) loistavaa! Eikä ole edes nälkä vielä. Olen tosi tyytyväinen, kyllä tä tästä putoaa.



Ruokasuunnitelma;
20 kpl pantterikarkkeja = 214 kcal
mehukeittoa 2 kupillista= 60 kcal (jos ruuanhimo iskee saatan tätä syödä lisää)
jäädytetty mansikkajogurtti=154 kcal
viinirypäleitä 250g = 180 kcal

total; 575 kcal

Miksi?

Taas eilen tuli seottua ja syötyä vielä kaksi euron juustoa ja juotua pullo lightsiideriä. Vain koska hyväntahtoinen, kultainen ja kiltti poikaystäväni oli minulle tuonut ja halusi hemmotella. En voinut olla syömättä. Tänä aamuna vaaka näyttikin sitten 60.1 kg, ja ahdistus on suuri. Eilen paino laski kolmesataa grammaa kolmessa tunnissa (kun en syönyt) joten odotan nyt kolme tuntia ennen kun punnitsen uudestaan josko vaikka luku laskisi hieman. Joka kerta kun minun tekee mieli syödä aion odottaa tunnin ja sen jälkeen harkita uudestaan, tarvitseeko minun todella syödä vai tekeekö taas vain mieli paskaa. Olen myös päättänyt että 7 jälkeen ei syödä enää mitään, muuten aamupaino nousee liikaa kun ruoka ei ehdi kunnolla sulamaan.


Mikä ruuassa on, on niin helppoa olla esimerkiksi liikkumatta, harrastamatta seksiä, juomatta alkoholia jne, mutta heti kun ruuasta on kyse niin kaikki itsekuri horjuu kuin tuulisella sillalla. Ehkä toi tunnin odottaminen aina, auttaisi itsekurin rakentamiseen. En halua syömishäiriötä ja siitä johtuvaa masennusta. Tiedän että moinen kiihottaisi lukijoiden uteliaisuutta, mutta en halua haluan vain laihtua todella nopeasti. Tulla täydelliseksi kesään mennessä. Omistin (taino omistan) ahmimishäiriön, joka pilasi vartaloni. Onneksi yhteisen kämpän myötä se on helpottanut, en voisi ikinä syödä poikaystäväni edessä sellaisia vuoria makeaa mitä ennen vetelin vailla huolia. Toisaalta nytkin kaapissa mulkoilee karkkipussi ja suklaalevy jotka jotenkin yritän karkottaa mielestäni. Ehkä viinirypäleitä voisin syödä, niissäkin aivan liikaa kaloreita. Jäädytetty jugurtti muutaman tunnin päästä ? ehkä.

The first day of my life,

Olen 163cm pitkä, ylin painoni on ollut 69 kiloa viime keväänä. Tammikuussa aloitin laihdutuksen 66.2 kilosta alaspäin tarkoituksena päästä ennen kesää ainakin siihen 55. Loin tämän blogin saadakseni motivaatiota ja inspiraatiota hankkeeseeni. Kiloklubissa tarkkailen kaikkea syömääni tiiviisti ja olen päivittäin syönyt noin 1000 kaloria. Alkaa tuntua että pitää vähentää koska paino ei putoa enää tarpeeksi nopeasti. Ongelmana on paskin itsekuri ikinä ja kyltymätön karkkihammas. Tällä hetkellä painan 59.7 kiloa, 6.3 siis jo pudotettu! Vaan kesä on aivan nurkan takana, ja tänä kesänä minä tulen olemaan kaunis, haluttu ja seksikäs, hankin sen napakorun koristamaan tulevaa litteää mahaani ja pukeudun aivan mihin haluan. Tänään olen raahannut kotiin kiloittain karkkia päästäkseni masentuneena ahmimaan, mutta tuo vaa'an numero pysäytti minut, jos nyt ahmin näyttää vaaka taas huomenna yli kuuttakymppiä ja ajaa minut vielä syvempään ahdistuksen uomaan, syömään lisää. Toivon että joskus joku lukisi tätäkin ja saisin tukea muilta lukijoilta. Tässä prothinsposivun tipsilistalta oivallisia vinkkejä;

1. Where a rubber band on your wrist. Snap it went you think of food so you
will begin to
associate food with pain.
2. Eat on a blue or black plate. Dark colors usually make you feel fuller, faster. Better yet, eat on small dark plates.
3. When you want to eat something you shouldn't, make a list of all the reasons you shouldn't, and read it at least 20 times.
4. Freeze your foods. I freeze fruits and yogurts and flavored ice cubes. Frozen yogurts take forever to eat so you feel occupied longer.
5. Strawberries, cherries and blueberries are low in calories and boost the metabolism.
6. Exercise 2 times the amount of calories you eat.
7.Always leave a bite left on your plate. This teaches restraint.


Tänään syöty;
140g pantterikarkkeja (EIEIEIEIE!!) 494 kcal
250g viinirypäleitä 144 kcal (yllättävän paljon :o)

Kulutettu;
kävelemällä 600 kcal