59.8

Eli plussaa pamahti kaksi kiloa eilisen boostipäivän tiimoilta, hehhe.. MIellyttävä yllätys oli kuitenkin se että peilistä tuijotteli suhteellisen miellyttävä figuuri ja mittanauhakaan ei itkenyt vaikka napa eilen raikasikin. Tänään siis piti olla täyspaasto mutta kuinkas ollakaan ajauduin töissä chewspittaamaan levyn suklaata ja karkkipussin, eikä minun tehnyt niitä edes mieli ! Mutta jotenkin kai halusin helpottaa masentavaa päivääni töissä ja kurkkukipuani ja orastavaa kipeyttäni hyvitellä itselleni. Noh eiköhän tämä taas tästä huomenna viimeistään lähde uuteen nousuun.

Eilen saatiin asiat sitten lopullisesti sopuun Ällän kanssa ja en voisi ehkä olla onnellisempi tällä hetkellä. Tuli hakemaan multa pullaa ja sitten oli vaan taas samanlaista ihanaa ja mutkatonta kuin ennenkin ja kysyin että onko meillä kaikki ok ja hän sanoi että hänen puolestaan on hymyili ja pussasi. Ja nyt uskallan taas päästää tunteeni valloilleen ja vain rakastaa häntä sydämeni pohjasta.

Oon huomannu et kaupunki on alkanut ahdistaa. Tämä kaipaa metsään ihan hirmuisesti. Olen kotoisin pikkupikku paikkakunnalta peltojen ja metsän keskeltä, ja partiolaisena tottunut juoksemaan metsissä ja märissä vaatteissa ja haisemaan paskalta. Nyt kuitenkin olen asunut kaupungissa pian kaksi vuotta ja huomaan että nyt pikkuhiljaa alkaa iskeä metsäikävä. Joku viikonloppu tässä mahdollisimman pian pakkaan itseni ja Ällän ja vien sen maistamaan metsää.