Ah ihanaa uusi lukija, kovasti tervetuloa :>!
Ristiriitaisissa tuntemuksissa alkaa tämäkin aamu. Eilen tuli syötyä semmoinen 1400 kaloria reilu. Paino ei näytä mitään himokkaita laskun merkkejä mutta aurinko helottaa ja ajattelinkin pian mennä vaikka tunnin reippaalle kävelylenkille kylvettelemään itseäni keväässä, ihanaa. Tosin kävely on ällöttävän tylsää yksin. Mutta sitten taas en jaksaisi myöskään nyt puhua kenenkään kanssa. Ipod olisi paras kaveri, mutta minä tai R astuimme sen päälle tässä kuukausi muutama sitten ja hän ei enää kyllä lurittele yhtään mitään. En ole vielä syönyt ja toivonkin että paino näyttäisi pikkuisen vähemmän palatessani lenkiltä kun ruuansulatus on päässyt käyntiin ja uskomaton urheilusuoritukseni savustanut rasvan kuin tuhkan tuuleen ! No, toivossa on hyvä elää. Haluaisin todella jo jotain uusia tuloksia.. Kai se täytyy hyväksyä että normaalipainossa mikään ei ole helppoa.
Huomenna menemme R;än kanssa hakemaan vauvan kotiin<3 Se pieni kilpinen saapuu meille asumaan, toivottavasti loppuelämäkseen ja toivottavasti ei koskaan joudu huoltajuuskiistojen kohteeksi. Ilmeisesti R, entinen sitoutumiskammoinen, on melko vakavissaa kanssani kun uskaltaa ottaa 50 vuotiaaksi elävän eläimen luoksemme. There's no way out anymore! Nyt kipikapi kipittelen ulos ja palaan pian kertomaan toivonmukaan upeita uusia tuloksia, jopa 58.7 olisi nannaa silmilleni.
On kyllä ihanaa kun on vihdoin kevät! Jaksaa ihan erilailla lähteä lenkille kun talvipakkasella!=)
VastaaPoista