56.9

Taaspa on viikko mennyt ja paino samassa tutussa. Noh eiköhän se tästä lähde.

Opiskelut on siis nyt alkaneet ja siitä tämä päivityshiljaisuuskin johtuu. On tosi mielenkiintoinen tuo ala kyllä ja odotan innolla ensi viikkoa jolloin kurssit alkavat kunnolla! Olen myös huomannut laihdutuksen kannalta jotain äärimmäisen positiivista! Olen joka päivä syönyt jossakin opiskelijaruokalassa ja ruoka on ollut paitsi huokeaa ja herkullista myös melko terveellistä ja täyttävää! Jaksan pitkälle iltaan sillä yhdellä todella hyvällä aterialla ja päivittäiset ruuasta tulleet kalorit ovat aivan todella romahtaneet samalla kun kylläisyysprosentti ja tyytyväisyys on noussut! Toivon että tällä olisi myös positiivinen vaikutus laihtumiseen. En kerta kaikkiaan enää keksi miten saisin karistettua nämä viimeiset kolme viheliäistä paunaa lanteiltani ja masusta! Vinkkejä kehiin kaverit! Vielä yksi positiivinen asia yliopistossa on se, että aion alkaa harrastamaan yliopistoliikuntaa! 20 euroa on koko vuodelta ja sillä saa monia lajeja harrastaa ilmaiseksi, itse ajattelin ainakin kokeilla spinningiä ja bodypumpia :) Illalla olisi uusien opiskelijoiden kaljat mutta en taida mennä kun on niin hyvin nyt menny tämän ruokailun kanssa ja kun huomenna kuitenkin ajattelin mennä S;än luo hieman maistelemaan ruokaa ja alkoholia.

Sain korvauspyynnön mieheltä jonka seinää päin ajoin, 800e nice! Eipä muuta kun makselemaan sitten ylioppilasrahoista :)) <3

56.9

Hoh, paino hiponut 57kg nyt jo kolme päivää. Ja tänään sitten repsahdinkin ahmiskelemaan :( Ostin hieman pähkinöitä (au naturell, terveellistä rasvaa hyvä minä!) tyydyttyneitä rasvoja pursuavan croissant- valmistaikinapurkin (niiiin hyvää) ja hieman irtokarkkeja. Tekisi mieli spitata nuo karkit edes niin päivä olisi vielä pelastettavissa.. En tiedä mikä tähän repsahdukseen johti, olen syönyt riittävästi (1300-1500 kcal päivässä) ja jopa suhteellisen tasapainoisesti mutta silti vaan tuli semmonen BED-olo ja teki mieli kaapata kaupan karkkiosasto kanssani kotiin. Noh ei se aina ole niin helppoa. Tästä noustaan taas ja huomenna on uusi päivä.

Siitä talosta johon törmäsin ei ole toistaiseksi kuulunut mitään, eilen odotin soittoa - turhaan. Varmaan tänään ottavat yhteyttä ja sovitaan noista korvauksista, en sitten tiedä että jääkö tilille mitään tämän episodin jälkeen. Nimittäin ensi viikolla pitäisi tatuointi käydä värityttämässä kun ei tämmösen keskeneräisen kanssa oo niin kiva tepastella ja sitten tämä kaaracrashskenaario tulee tilitettäväksi. Auto ilmeisesti kärsi pienesti kuitenkin eli ehkä pitää puskuri vaihtaa huoh. Raportoin.

Eilen tein todellisen löydön! Vein roskia R;än pakotettua ja kas kummaa joku mielenvikainen oli halunnut päästä hienosta tummasta puusta valmistetusta pöydästään eroon ja oli dumpannut sen roskisten viereen, juoksin oitis takaisin ja hain R;än kantoavuksi ja vihdoin meillä on oikea keittiönpöytä! Ollaan muutenkin saatu vähän sisustettua tätä paikkaa :) Ostin kirpparilta uuden ihanan pörheän, viininpunaisen maton ja sokokselta avaintaulun (vihdoin!).

JA! Meille tulee ehkä kissanpentu <3 Olen pahoillani jos kerroin jo edellisessä postauksessa. Kun sillä mun yläastekaverilla on niitä pentuja niin ehkä ostetaan yks niistä! Ah se olisi niin hauskaa vihdoin saada joku karvainen kaveri jonka kanssa voi olla vuorovaikutuksessa hieman enemmän kuin tuon kilpikonnan.. Aion opettaa sille paljon temppuja ja siitä tulee siistein kissa ikinä. R on vaan huolissaan siitä että kissasta tulee paljon menoja, mutta enpä sanoisi niinkään enemmän iloa kuitenkin! Ja R;kin on kamala kissahullu (minä enempi koirien perään) joten luulisi suostuvan. Otin jo selvää että taloyhtiössäkään ei tehdä mitään ilman laadun tarkastuksia, joten ketään ei saa tietää että meillä pieni maukusti elelee.

56.5

Huhuh, nyt ei enää muuta kun naurata toi talokolari, oon onneksi onnistunut kääntämään katseen positiivisempiin asioihin. Ainoa että niin hervottomasti hävettää kyllä sen auton puolesta, kun ei ollut oma. Mutta talon omistajien kanssa oli helppo keskustella ja arvion saan tosiaan loppuviikosta ja kun se on alta pois voin unohtaa koko jutun - niin paitsi sen auton. Huoh. Mutta eiköhän tämäkin aikanaan helpota. R;n pikkuveli veteli oman kaverinsa auton ryttyyn, peruuttamalla puuta päin ja sai siihen 500 euroa kulutettua. Joten eiköhän perhe M;llä riitä ymmärrystä :D Muutenkin kyllä parhaat appivanhemmat mitä voisin ikimaailmassa kuvitella. Kun vietiin autoa sinne ja tulen itkien ulos pyytämään anteeksi tuli heidän äitinsä heti halaamaan minua ja lohduttamaan ja samoin isä taputti olalle ja vakuutteli ettei siinä mitään. Onneksi ei sentään ole millään tavalla arvokas auto.

Tänään edessä kirpparikierros sen samaisen yläastekaverin S;än ja hänen poikaystävänsä kanssa joista kirjoittelin. Tilillä tosin on surkeat 30e mutta eiköhän sieltä jotain kuitenkin löydy :) Ja periaatteessa pärjäisin loppuviikon hyvin rahattakin, onhan mulla kaapit kuivaruokaa täynnä ja jääkaappikin ihan hyvässä lihassa.

Juttelin eilen myös sen irlantilaisen R;än kanssa jonka luona vierailin kesän alussa, ja hän tulee vastavisiitille syyskuun toisella viikolla ! Tosi hauskaa vaihtelua ja tulee varmaan hauskat pari päivää :) On niin eläväinen kaveri hän.

Muttamutta, blogin ytimeen eli laihdutukseen. Samassa suossa tarvotaan kuin ennenkin, pudottaminen on todella hidasta kun kerta olen normaalipainossa. Mutta taistella täytyy jaksaa, sitten se on tehty eikä ikinä enää! Tavoitehan on 50-53 kg riippuen ulkonäöstäni. En halua olla mallilaiha vaan sellainen laih ja naisellinen. Lihaksiahan minulla ei ole joten joudun ottamaan vähän alhaisemman painotavoitteen kuin muut pituiseni laihduttajat jotka taas harrastavat aktiivisesti lihaskuntoa mitä en voi sietää.

Olisi kiva saada jotain palautetta blogista, oletteko tyytyväisiä nykyiseen tyyliin ? Tylsityttääkö kun kerron tavallisesta joka päiväisestä elämästäni ? Pitäisikö olla enempi laihduttamisesta vai mitä ? Aktivoitukaa ystävät !

56.8

Ajoin eilen illalla kolarin.

Taloa päin.

Ykkösvaihteella.

Poikaystäväni perheen autolla.

Talosta irtosi muutama lauta ja ränni.

Itkin, itkin ja itkin.

Auto naarmuilla ja pieni klommo.

Korvausvaatimuksia odotellaan talon omistajalta viikon lopulla.

! VITTU !

56.5

Täällä menee oikein kivasti. Käytiin eilen R;än kanssa vanhan yläastekaverin ja hänen avokkinsa luona ja oli tosi mukava ilta! Heillä on neljä kissaa ja nyt oli kasa pentujakin putkahtanut maailmaan kuukausi sitten. Kyllä siinä tälläisen eläinrakkaan sydämestä tipahti kyynel ja huomasin kääntäväni katseeni R;ään ja anomaan "voidaaksme ottaa kissa". R on itse todellinen kissafani, joten ei kai muutoin sitä vastusta paitsi että hän pelkää että siitä koituu vaan lisää menoja samalla kun tulot laskee talven tullen ja töiden vähetessä. Mutta enköhän saa hänet pehmitettyä, ongelmana on tietysti myös se että elämme antilemmikki-talossa jossa ei saisi lemmikkejä olla laisinkaan, mutta kyllä meillä täällä on yksi salakuljetettu kilpikonna joten eiköhän kisulikin perheeseen mahtuisi huomaamattomasti :D Ystävälläni S;llä oli niin uskomattoman kaunis ja ihana koti! Nyt tekee kovasti mieli sisustaa ja tehdä jotain tälle meidän "opiskelijoitaollaanjaotettiinmitäsaatiin" -kämpälle. Olisi kiva ostaa ainakin parit uudet verhot, matto ja pikku koristetilpehööriä! Jospa aloittaisin huomenna avaintaulusta !

Olen syönyt tosi vähän R;än ollessa kotona kun en ole jaksanut itselleni alkaa vääntämään ruokaa kun se on syönyt jossain kotona tai kaverinsa kanssa niin minä olen sitten tyytynyt leipään. Mutta eipä tuo mitään, pianpa taas palaan normaaliin rytmiin ja tasoittuu.

Meidän hullu huutava esimies lähti toiseen firmaan. Ja kyllä on outo olo. Meillä oli oikea viha-rakkaussuhde sen vanhan mummon kanssa. Välillä se tuli mulle avautumaan joka asiasta ja kertoi lukuisia hullun hauskoja tarinoita ja juttuja joille sai aina nauraa. Seuraavana hetkenä se taas karjui ja huusi pää punaisena kuinka olemme maailman surkeimmat siivojat ja meistä ei ole mihinkään, tuhansilla kirosanoilla höystettynä. Uusi esimiehemme vaikuttaa hieman omituiselta, vanha esimies kutsui häntä kääpiösnautseriksi ! Se kertonee kaiken.. Huomenna nähdään miten hommat lähtee käyntiin ilman rakasta vankilamummoamme.

56.8

Tatuointi ei tullutkaan vielä valmiiksi, siinä on niin paljon yksityiskohtia että piti varata seuraava istunto väritykselle. Tällä hetkellä pidän tästä todella paljon, toivon vaan että värit tuosta vielä kirkastuvat (parilla beatelellä siis hiukan väriä päällä). Ei se oikeastaan sattunut kovinkaan paljon, lopussa alko kirveltää kun iho oli jo ihan hakattu ja nyt tuntuu kuin ois iso tosikipeä mustelma. Äiti ei tosiaan tiiä tästä, enkä tiedä miten voisin edes kertoa :D! Kävin tänään ostamassa yllätykseksi R;lle parisängyn! Ollaan tosi pitkään tarvittu semmosta kun kohta vuosi nukuttu 110cm leveässä sängyssä. Harmi vaan että niillä ei siellä ollu niitä joten vasta ensi viikolla saan sen kotio. Tänäänkin vihreä ruokasuora edessä, mutta huomasin juuri että olen jo syönyt suuuurimman osan kaloreista! Loppupäivä siis kärvistellään.

56.5

Ihanaa, ihanaa paino on niin alhaallaa :) Peilistä katseli tänään oikein kaunis sivuprofiili, näytän jo melko pieneltä ! Ainoa vain että nuo jenkkikset eivät ole vieläkään sulaneet joten edestä katsottuna olen melko leveä. Leveys ei toki minua haittaa, mielestäni leveät lanteet ovat kauniit mutta haluaisin vielä tuoda enempi sitä vyötäröäni esille ja kehoa hieman virtaviivaisemmaksi :P Lähden vartin päästä tatuoitavaksi, huu jänskättää ! Sieltä sitten suoraan töihin, laitoin äsken evääksi ison rasiallisen feta-oliivi-salaattia jonne tuikkasin sekaan vielä 50g pastaa ja lusikallisen öljyä, pitäisi pitää nälkä loitolla. Tämä on historiallinen kolmas päivä jo jolloin saan Kiloklubin pallerot vihreäksi, koko tämän urakkani aikana en ole siinä kertaakaan onnistunut ja nyt yhtäkkiä vaan jotain poksahti päässä ja tämä on kolmas vihreä suorani. Ai että olen iloinen :)

56.4

Hii, tervetuloa uusi lukija <3

Elikkäs aamuaamulla paino oli 56.7 verran, siitä ruikkaria täytteineen naamariin, lasi vettä ja eikun pyörällä tallille. Sieltä tullessani ihan mielenkiinnosta katsoin painon ja tuon verran se näytti. Olen kyllä tosi iloinen että sain aamuni alkaa 56 kilon puolella! Tavoitehan oli että kun
tatuoitavaksi menen painan 56, jotain. Minua jännittää aika hurjasti se tatuointi, ei niinkään että jos se sattuu vaan se että siinä se sitten nököttelee loppuelämäni. Ei edes jännännyt ennen kuin se R alkoi riitelemään että miksi miksi miksi otan tuollaisen ja että hänestä se on ihan ruma ja blaa :( ihan tylsä poika. Mä pidän oman pääni.

Olen muuten pikkiriikkisen huolissani R;stä kun se on hävinnyt radiohiljaisuuteen. Olen yrittänyt lähettää miljardi viestiä ja soittanut mutta sillä on koko ajan vaan puhelin pois päältä. Laturi sillä on mukana ja sunnuntaina lähti täyden akun kera. Kumpa sille vaan ei olisi sattunut mitään, tai heittänyt puhelintaan mihinkään jorpakkoon se tästä vielä puuttuis. Oli R;än perhekin jo hieman huolissaan, pistivät viestiä mulle josko olisin siitä jotain kuullut mutta ei niin ei.

Tänään syöty tosi terveellisesti! Tulee tosiaan taas se 1430 kaloria suurinpiirtein täyteen ja kiloklubin pallot loistavat vihreinä. Tällä hetkellä nautin mansikka-banaani-pirtelöstä jonka itse äsken tuossa sheikkasin, namnam! Enkä ostanut karkkiakaan vaikka hiukan teki mieli, sen sijaan nappasin ison vesimelonin palasen kainaloon. Hyvä mieli!


Ps. kumpa se irlantilainen tulis meseen hehe...

Muuten terveellinen päivä menee nyt pilalle, hain kaupasta karkkia jonka aion chewspitata. Olen tänään syönyt 1400 terveellistä kaloria kiloklubin mukaan, siis täydellinen päivä ilman tätä illan syntitekoa. En kuitenkaan tunne syyllisyyttä, sillä on minullakin oikeus herkutella enkä ole aikoihin tätä harrastanut, enkä edes tee sitä saadakseni mässätä tonneittain vaan syljen pois ihan normimäärän (200g) karkkia joka muutoin pilaisi hyvän päivän. Antakaa anteeksi. Mutta ymmärtäkää samalla ettei tämä ole minulle minkään sortin pakkomielle jota harjoitan päivittäin.

Kävin meditoimassa keskuksella ja siellä oli ihanaa. Yksi ihana J oli siellä, hän on juuri eronnut vaimostaan ja hänellä on poika. Minun ja V;n mielestä hän on vallan ihana ja söpö ja hän pussasi minua tänään suulle kun hyvästelimme! Selvennykseksi, se on verrattain normaali tapa tuolla keskuksella että paljon halaillaan ja suukotellaan, mutta kyllähän se mahassa kutkutti kun suloinen mies suukottaa. Varsinkin kun en ole puoleentoista vuoteen suudellut muita kuin R;ää. Hihii, sai tosi hyvälle tuulelle mut hän :)

Lisäys; ah yks irlantilainen flirttaili mulle mesessä äsken vaikka kuinka paljon, ekaa kertaa niin pitkään aikaan oikein mahasta otti kun se jutteli niin nättejä tämmöselle kotileskille, hui miten kutittaa! Posketkin ihan punaiset ;D

56,4 ! (eilen 56.6)

Ihan ihka aamulla kun töihin lähdin painelemaan siinä puoli kuudelta niin paino näytti 57,1 kun tuli illalla vedettyä yksi light siideri ja ainakin puoli kiloa porkkanoita ja kurkkua dipillä höystettynä. Töissä ehti kuitenkin mukavasti sulaa ja palatessani kotiin näytti paino jo 700 g vähemmän vaikka aamiaiseksi olin syönyt banaanin ja lasin vettä! Kylläpä se nyt lähti vihdoin putoamaan ja vauhdilla! Kumpa huomen aamulla ei enää edes käytäisi siellä 57 kilon kohdilla, pitää olla tarkkana noitten iltasyömisten kanssa kertakaikkisesti.

Suunnittelin että tänään olisin aloittanut kokkailemaan paljon terveellistä ruokaa ja kokeilemaan kiloklubin herkullisia ohjeita, vaan ohoh tilillä vitonen ja unohdin verkkopankin käyttäjätunnuksen :D No huomenna onneksi palkkapäivä.

Tuntuu tosi oudolta olla täällä kotona kun R on reisussa! Vaikka kyllä se yleensä viettääkin päivän aina jossain hommissa ja olen tottunut olemaan päivisin yksin niin on se silti outo tunne mennä yksin nukkumaan ja päättäää ihan itse mitä syödään ja koska ja mihin aikaan nukun jne!