Jei uusi lukija <;
Aamulla näytti hurjaa 57.5 iltasyömisten johdosta mutta töitten jälkeen (3h en syö ikinä aamupalaa ennen) oli laskenut. Tuntuu todella hassulta painaa näin vähän kun ei tosiaan ole tämmöisestä painosta mitään muistikuvia. Vaan silti riittää kiloja karistettavana huoh. Nyt olen yrittänyt taas terveellistää ruokavaliotani, nimittäin avokin isä (n. 50v) joutui sairaalaan aivoihin juosseen veritulpan takia ja se sai minut ajattelemaan että jos annan tämän karkinmussutuksen ottaa lisää jalansijaa elämässäni niin se kyllä tukkii kaikki verisuonet ja hyvässä lykyssä iskee kakkostyypin diabetes kaupan päällisiksi (sokerista ja diabeteksesta ei tosin ole tieteellistä näyttöä kovin paljoa).
Tänään siis syöty ruisleipää, pari kuppia marjoja, omena, banaani, täysjyväpastaa pakastevihannesten ja marinoimattoman kanan kera + geishasuklaapatukka hehhe.
Haluan kovasti tatuoinnin, sääli että siihen tuskin on varaa. Haluaisin jonkun pienen muiston tuosta Paul McCartneysta, olen esimerkiksi ajatellut neliapilaa (irlannissa kun olin) ja jotain pientä oivaltavaa lausetta joko hänen tai beatlesin biisistä. Tämä tulisi palkintona laihtumisesta ja aikaisintaan 55 kilon painossa. Se on tällä hetkellä tavoitteenani mutta tällä hetkellä kehoni on yhä niin löysä, pehmeä ja muhkurainen että voi olla että lasken tavoitetta ainakin 53 vielä, saamme nähdä. Odotan jo innolla uudella painoluvulle siirtymistä!
Olisin kiinnostunut kuulemaan teidän lukijoiden mielipiteitä, mitä haluaisitte lukea blogistanne enemmän, mikä teitä kiinnostaa ?
Yökukkuja
10 vuotta sitten
Mä haluaisin lukea sun blogista enemmän onnistumisia. Päiviä, joina sä olet syönyt terveellisesti ja jättänyt ne herkut korkeintaan kymmeneen prosenttiin ruokavaliosta. Mä en tarkota tätä oikeesti millään pahalla, mutta muhun sattuu lukea sun epäonnistumisista ja siitä, miten sä tuhoat vartaloasi. Suosittelen sulle ihan oikeasti, että hankit ammattiapua - ammattiapua josta myös on sitä apua. Kaikista ei ole, mutta etsimällä löytää.
VastaaPoistaKoita myös tehdä tavoitteita. Lupaa vaikka itsellesi, että pyrit syömään kunnon ruokaa, ja kun tekee mieli ahmia, niin syö hedelmiä (tykkäsit viinirypäleistä?) tai jotain. Ylitä mieluummin kalorit painamalla kunnon ruokaa kuin että chewspittaisit heseä ja suklaata ja saisit näin kalorit pysymään minimissä. Mun mielestä sulle on tärkeämpää päästä ensin eroon (ainakin niin eroon kuin on mahdollista päästä) tuosta ahmimisongelmasta kuin laihtua ahmimisongelman kanssa painiessa.
Olen uusi lukija ja luin tosiaan äsken koko blogisi läpi, ja oli vaan pakko oksentaa ulos sisällä velloneet tuntemukset. Ja tosiaan, en todellakaan tarkoita millään pahalla tai yritä moralisoida ja kohottaa itseni jotenkin paremmaksi (nimim. herkkusyöppö), vaan musta tuntuu pahalta lukea nuoresta naisesta joka on tuollaisessa tilanteessa.
Sasta, kiitos kommentistasi ! Kiitos siitä että luit blogin läpi ennen kuin kommentoit ja arvostan todella mielipidettäsi :)
VastaaPoistaEn todellakaan ole ylpeä tilanteesta jossa olen, enkä halua sen jatkuvan toisin kuin useat muut syömishäiriön uhrit. Taistelen tätä vastaan joka päivä ja varmasti vielä paranen!
Niin hullulta kuin se kuulostaakin niin CS on minun silmissäni, ottaen huomioon tilanteeni, oikea parannus. Se on opettanut minulle yhden Kiloklubin periaatteista, herkuttelu on ok välillä. Se ei ole saanut minua ahmimaan kaikkea mitä olen aina halunnut ja himoinnut vaan päinvastoin rauhoittanut herkkuhimoani jonkin verran kun olen antanut itselleni luvan. Sen avulla olen todella keskittynyt siihen syömääni herkkupalaan enkä vain tunkenut ruokaa suusta sisään kuin nälkälapsi. Ensi-innostukseni jälkeen (joka seurasi siitä valtavasta helpotuksen ja vapauden tunteesta kun antoi itselleen luvan) olen todennut että en anna tästä tulla itselleni minkään sortin pakkomiellettä enkä tapaa. Enkä koe minkäänlaista pakko tälläkään hetkellä sen tekemiseen.
Kuten tässä postauksessa lukee olen tehnyt aloitteen terveellisemmän elämän suuntaan. Ensimmäinen tavoitteeni on lisätä hedelmiä ruokavalioon ja olenkin nyt kolmena päivänä saanut 600g täyteen mikä on minulle suuri saavutus. Olen hakenut marjoja makeanhimoni tyydyttämiseksi ja syönyt enemmän kuituja. Ja tämä on valtava askel minulta, olen kovin ylpeä siitä.
Kiitos vielä paljon kommentistasi, se antoi taas taistelutahtoa tätä ongelmaa vastaan joka on niin kauan pitänyt minua ottessaan. Ja tervetuloa :) Toivottavasti jatkossa saat kuulla lisää onnistumisia!